VALTAKUNTA 2009 INFO

Tuomiolauselmat -klik-

Tuomio aiottiin salata?

Annika Maria-Ursula Mattila (24v.) tuomittiin törkeästä
pahoinpitelystä ja raiskauksesta kolmeksi vuodeksi ja
neljäksi kuukaudeksi vankeuteen.

Törkeään pahoinpitelyyn osallistunut 18-vuotias
Paula Johanna Anniina Salminen sai kolmen vuoden
ehdottoman tuomion.

Kolmantena pahoinpitelyyn osallistunut 15-vuotias tyttö
sai vuoden ja kaksi kuukautta ehdollista vankeutta. Valvottu
koeaika kestää siihen saakka kunnes tyttö täyttää 18-vuotta.


Miten 22.200 euron korvaukset maksetaan? - kuka maksaa...




SK:n uutinen asiasta.
Käräjäoikeuden tuomion mukaan pahoinpidelty tyttö
pakotettiin nauttimaan alkoholia ja pillereitä.



PORIN KÄRÄJÄOIKEUS
Kokemäen sivukanslia, LKY 5 TUOMIO, Lehdistölle
Käräjätuomari Jukka Harju
Annettu kansliassa klo 14.00
Lautamiehet:
Helga Leppänen Asiano:
Matti Kivelä 28.8.2009
Lea Ranta R 09/1029
Puhelin Fax




Syyttäjä Kihlakunnansyyttäjä Jonna Ryynänen

Vastaajat JA
MATTILA ANNIKA MARIA-URSULA
SALMINEN PAULA JOHANNA ANNIINA

Asianomistaja nimi salassa pidettävä

Kuultavat HARJAVALLAN SOSIAALIVIRANOMAINEN
J
J



Asia TÖRKEÄ PAHOINPITELY YM.

Vireille 24.7.2009


SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. MURHAN YRITYS (Ja nuorena henkilönä)
(8390/R/0013174/09)
Rikoslaki 21 luku 2 § 2
Rikoslaki 6 luku 8 §
Rikoslaki 5 luku 3 §

8.5.2009 - 9.5.2009 HARJAVALTA

Mattila, Salminen ja Ja nuorena henkilönä ovat
yhdessä ja yksissä tuumin tahallaan yrittäneet tappaa
asianomistajan iskemällä tätä useita kertoja veitsellä
eri puolelle kehoa ja pahoinpitelemällä tätä muutoin
jäljempänä mainitulla tavalla.

Teko on tehty siten, että Ja, Mattila ja Salminen
olivat pyytäneet asianomistajan yksityisasuntoon ja
siellä saattaneet asianomistajan puolustuskyvyttömään
tilaan tarjoamalla tälle alkoholijuomaa, johon oli tämän
tietämättä sekoitettu lääkeaineita. Lisäksi he olivat
pakottaneet tämän nielemään lääkeaineita Ja,
Mattila ja Salminen ovat lyöneet asianomistajaa
monitoimiveitsellä kaikkiaan noin 40 kertaa. Noista 20
veitseniskua oli suunnattu vatsan ja rintakehän
alueelle, jokunen selkään ja loput yläraajoihin ja
jalkoihin. Teon aikana asianomistaja oli pyrkinyt
pakenemaan paikalta parvekkeen kautta, mutta häntä oli
siinä estetty. Asianomistajalta oli myös viety
matkapuhelin ja siten estetty asianomistajaa
soittamasta apua. Teon aikana Ja, Mattila ja
Salminen ovat lisäksi pahoinpidelleet asianomistajaa
lyömällä tätä nyrkein ja pulloin. Edelleen he ovat
lyöneet asianomistajaa kukkaruukulla päähän ja potkineet
tätä eri puolelle kehoa. Vielä tekoon on sisältynyt
syytekohdassa 2 kuvattu menettely.

Ja, Mattilan ja Salmisen nimenomaisena
tarkoituksena on ollut surmata asianomistaja tai ainakin
heidän on täytynyt ymmärtää, että heidän yllä kuvattu
menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena olisi
asianomistajan kuolema.

Teko on tehty erityisen raa'alla ja julmalla tavalla.
Asianomistajaa oli lyöty lukuisia kertoja veitsellä ja
iskut olivat olleet hengenvaarallisia. Teko on tehty
kiduttamalla. Tätä osoittaa sekin, että tekoa oli
jatkettu vielä sen jälkeen kun asianomistaja oli ollut
puolustuskyvyttömässä tilassa saamiensa vammojen vuoksi.
Teko oli kestänyt noin vuorokauden. Teko on ollut
asianomistajalle erityisen tuskallinen. Teko on ollut
myös erityisen nöyryyttävä, kun siihen on sisältynyt
seksuaalinen puoli, jolla asianomistajaa oli nöyryytetty
riisumalla tämä vasten hänen tahtoaan ja menettelemällä
syytekohdassa 2 kuvatulla tavalla.

Teko on tehty vakaasta harkinnasta. Tapahtumapäivää oli
joidenkin viikkojen ajan edeltänyt puhelimitse tehdyt
tappouhkaukset. Tapahtumapäivänä asianomistaja oli
houkuteltu asuntoon, missä hänelle oli välittömästi
annettu alkoholijuomaa, johon oli sekoitettu hänen
tietämättään lääkeaineita, ja häntä oli ryhdytty
pahoinpitelemään. Lisäksi asianomistaja oli pakotettu
teon onnistumiseksi nielemään Diapam-lääkkeitä siten,
että häntä oli pidetty kurkusta kiinni. Teko oli lisäksi
edellä todetulla tavalla kestänyt noin vuorokauden.

Teko on ollut edellä lausutuin perustein myös
kokonaisuutena arvostellen törkeä. Lisäksi törkeyttä
osoittaa se, että asianomistaja ei itse ole millään
tavalla antanut tekoon aihetta.


2. TÖRKEÄ RAISKAUS (salassa pidettävä)
(8390/R/0013174/09)
Rikoslaki 20 luku 2 § 1

8.5.2009 - 9.5.2009 HARJAVALTA


3. VARKAUS (Ja nuorena henkilönä)
(8390/R/0013174/09)
Rikoslaki 28 luku 1 § 1
Rikoslaki 6 luku 8 §
Rikoslaki 5 luku 3 §

8.5.2009 - 9.5.2009 HARJAVALTA

Mattila, Salminen ja Ja nuorena henkilönä ovat
yksissä tuumin anastaneet syytekohdan 1 kuvatun
menettelyn yhteydessä asianomistajan lompakosta 25
euroa.

Syyttäjän muut vaatimukset

Lääkärintodistuspalkkio syytekohdassa 1
Vastaajat on velvoitettava yhteisvastuullisesti
korvaamaan valtiolle lääkärintodistusten
lunastuskuluista 32,50 euroa
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §

Todistelukustannusten korvaaminen syytekohdassa 2
Mattila on velvoitettava korvaamaan valtiolle sen
varoista käräjäoikeudessa mahdollisesti maksettavaksi
määrättävät todistelukustannukset.

Todistelukustannusten korvaaminen syytekohdissa 1 ja 3
Vastaajat on yhteisvastuullisesti velvoitettava
korvaamaan valtiolle sen varoista käräjäoikeudessa
mahdollisesti maksettavaksi määrättävät
todistelukustannukset.
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §

Rikoksentekovälineen menettäminen syytekohdassa 1
Salmisen omistama takavarikoitu monitoimityökalu on
tuomittava valtiolle menetetyksi
Rikoslaki 10 luku 4 § 1/1

Asianomistajan vaatimukset

Asianomistaja on yhtynyt syyttäjän syytteisiin.

Asianomistaja on vaatinut Milja Eveliina Jalta,
Annika
Maria-Ursula Mattilalta ja Paula Johanna Anniina
Salmiselta
vahingonkorvaukseksi

1. syytekohdan 1 osalta kaikilta vastaajilta
yhteisvastuullisesti

1.1. käyttökelvottomaksi pilaantuneista vaatteista
seuraavan erittelyn mukaisesti:
1.1.1. alushousuista 10 euroa
1.1.2. rintaliiveistä 40 euroa
1.1.3. paidasta (=toppi) 25 euroa
1.1.4. farmarihousuista 50 euroa
1.1.5. collegepuserosta 30 euroa
eli yhteensä 155 euroa

1.2. kesätyöpaikan estymisen vuoksi saamatta jääneestä
ansiosta 500 euroa

1.3. tilapäisestä haitasta 17.000 euroa seuraavan
erittelyn mukaisesti:
1.3.1. kasvojen turvotus
1.3.2. tukasta repiminen ja tukan ohentuminen
1.3.3. arvet eri puolilla kehoa
1.3.4. mustelmat ja puremajälki
1.3.5. kipu ja särky kudosten haavoista ja vammoista
(kiputila on
ollut erittäin voimakas ja hetkellistä
pitkäaikaisempi)
1.3.6. mielenterveyden häiriö, traumat
(stressireaktioiden asteikko 300 -
7.500, vaikean masennuksen asteikko 3.000 -
7.500 euroa)
1.3.7. repaleisen tai ihonalaisiin kudoksiin ulottuvan
haavan asteikko
600 - 1.000 euroa
1.3.8. keuhkon vamma (mm. ilmarinta), kohtalaisen
keuhkovamman
asteikko 1.000 - 3.000 euroa, vaikean
keuhkovamman asteikko
2.000 - 7.000 euroa
1.3.9. vatsaontelon vamman (mm. ohutsuolen vamma)
korvausasteikko:
kohtalainen 2.000 - 3.500 euroa, vaikea 4.000
- 10.000 euroa
(vaatii leikkaushoitoa, mahdollisesti
tehohoitoa, usean viikon
sairaalahoitoa, erittäin suurta tilapäistä
haittaa 3 - 12 kk)

1.4. loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 10.000
euroa

1.5. pysyvästä kosmeettisesta haitasta (leikkausarpi
huomiota
herättävä, musta ihosta selvästi erottuva arpi
nuorella naisella)
8.000 euroa

2. syytekohdan 2 osalta Annika Mattilalta yksin


2.1. tilapäisestä haitasta seuraavasti:
2.1.1. erittäin voimakas kivun tunne 1.000 euroa
2.1.2. stressireaktio 5.000 euroa

2.2. loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 10.000
euroa
(tunkeutumista kehoon on pidettävä erityisen
nöyryyttävänä,
teko-olosuhteisiin liittyy erityisiä kärsimystä
lisääviä piirteitä)

3. syytekohdan 3 osalta kaikilta vastaajilta
yhteisvastullisesti anastettujen
rahojen määrä 25 euroa

kaikki määrät laillisine viivästyskorkoineen
tapahtumapäivästä 8.5.2009 lukien.

Vastaukset

Syytekohta 1 Mattila on kiistänyt syytteen murhan yrityksestä.

Mattila on tunnustanut tökkäisseensä asianomistajaa
linkkuveitsellä noin kymmenen kertaa lyöntien
kohdistuessa alavatsaan, jalkoihin ja selkään. Iskut
eivät ole olleet hengenvaarallisia; niillä on aiheutettu
asianomistajalle pieniä pistohaavoja. Lisäksi Mattila on
tunnustanut lyöneensä ja potkineensa asianomistajaa eri
puolille kehoa. Pahoinpitely on kestänyt noin tunnin ja
se on tapahtunut 8.5.2009. Mattila on pahoinpitelyn
jälkeen riisunut asianomistajan, kun hän on vienyt
asianomistajan suihkuun. Mattila on kiistänyt syytteen
kaikilta osin enemmälti. Mattilan tarkoitus ei ole ollut
missään vaiheessa tappaa asianomistajaa eikä hän ole
pitänyt asianomistajan kuolemaa menettelynsä varsin
todennäköisenä seurauksena. Tekoon ei ole sisältynyt
syytekohdassa 2 kuvattua menettelyä. Mattila on
myöntänyt pahoinpitelytoimillaan syyllistyneensä
törkeään pahoinpitelyyn.

Mikäli Mattilan vastoin vakaata käsitystä katsottaisiin
yrittäneen tappaa asianomistajan, Mattila on kiistänyt
murhan yrityksen kvalifiointiperusteet kaikilta osin
samoin kuin sen, että teko olisi ollut kokonaisuutena
arvostellen törkeä. Mattila on pahoinpitelyn jälkeen
tyrehdyttänyt asianomistajan verenvuodon ja hän on
hälyttänyt paikalle apua ymmärrettyään avun saannin
tarpeellisuuden. Mattilan on edellä kuvatulla
menettelyllä joka tapauksessa katsottava luopuneen
rikoksen täyttämisestä ja estäneen tunnusmerkistössä
tarkoitetun seurauksen syntymisen, jonka vuoksi häntä ei
voida rangaista murhan / tapon yrityksestä.

Salminen on kiistänyt syytteen murhan yrityksestä.

Salminen on tunnustanut lyöneensä asianomistajaa päähän
ja ylävartaloon nyrkillä noin viisi kertaa ja
avokämmenellä noin viisi kertaa sekä tunnustanut
potkineensa asianomistajaa jalkoihin.

Salminen on kiistänyt kohdistaneensa asianomistajaan
väkivaltaa yllä tunnustettua enempää ja kiistänyt siten
syyttäjän teonkuvauksen enemmälti ja kaikilta muilta
osin. Menettelyllään Salminen on myöntänyt
syyllistyneensä pahoinpitelyyn.

Salminen ei ole ennen tapahtuma-ajankohtaa esittänyt
tappouhkausta / -uhkauksia asianomistajaa kohtaan eikä
hänellä ole ollut lainkaan syytäkään tuollaisten
uhkausten esittämiseen.

Salminen on ollut tapahtumahuoneistossa tai sen
parvekkeella, kun asianomistajaan on kohdistettu muuta
ja vakavampaa väkivaltaa kuin mitä yltä ilmi käyvän
mukaisesti Salminen on asianomistajaan kohdistanut.
Tältä osin Salminen ei kuitenkaan ole osallistunut
väkivallan - kuten puukottamisen tai pakottamisen -
suorittamiseen taikka ollut mukana tällaisissa toimissa
yhdessä taikka yksituumaisesti jonkun muun kanssa.
Salminen ei myöskään ole ollut estämässä kenenkään
saapumista tai poistumista ao. huoneistosta.

Vielä Salminen on kiinnittänyt huomiota siihen, että
asiassa vastaajana olevat ovat vapaaehtoisesti ja omasta
aloitteesta kutsuneet ulkopuolista apua
tapahtumahuoneistoon ja siten joka tapauksessa tuossa
vaiheessa luopuneet sen rikoksen täyttämisestä, josta
syyttäjä on vaatinut rangaistusta (rikoslaki 5 luku 2
§).

Ja on kiistänyt syytteen murhan yrityksestä sekä
syyllistymisensä mihinkään muuhunkaan rikokseen
syytekohdassa 1.

Ja on kiistänyt menetelleensä syytteen
teonkuvauksessa mainituin tavoin.

Ja ei ollut yksin eikä yhdessä muidenkaan kanssa
pyytänyt asianomistajaa mihinkään yksityisasuntoon.
Ja oli Mattilan puhelimitse esittämän pyynnön
myötä mennyt 8.5.2009 iltapäivän puolella Mattilan
asunnolle, jolloin siellä olivat jo paikan päällä olleet
Mattilan lisäksi Salminen ja asianomistaja.

Ja ei ole ollut sekoittamassa lääkeaineita
asianomistajalle tarjottuun alkoholijuomaan, eikä
tuolloin ollut tietoinen, että kukaan muukaan olisi
sellaista tehnyt.

Syytekohdan 1 teonkuvauksessa väitetään, että Ja,
Mattila ja Salminen olisivat pakottaneet asianomistajan
nielemään lääkeaineita, lyöneet asianomistajaa
monitoimiveitsellä kaikkiaan noin 40 kertaa, estäneet
tätä pakenemasta taikka soittamasta apua ja
pahoinpidelleet asianomistajaa lyömällä tätä nyrkein,
pulloin, kukkaruukulla ja potkimalla.

Ja on kiistänyt, että hän olisi yksin taikka
yhdessä muidenkaan kanssa tehnyt tällaisia tekoja.
Ja mukaan asianomistajaa ei ainakaan hänen
nähtensä pakotettu nielemään mitään lääkeaineita.
Ja ei myöskään ole osallistunut asianomistajan
puukotukseen, eikä hänellä ole omakohtaisia havaintoja
siitä, kuka puukotuksen on tehnyt. Ja on
puukotuksen tapahtuessa ollut Mattilan asunnon
parvekkeella kuuntelemassa musiikkia. Ja
palattua parvekkeelta noin tunnin kuluttua, näki
Ja asianomistajan makaavan lattialla täynnä jotain
jälkiä sekä paljon verta ja tämän nähtyäöän Ja oli
pyörtynyt. Ja ei ollut lyönyt asianomistajaa
nyrkein, potkimalla eikä myöskään millään esineellä.
Ja ei myöskään ole ollut estämässä asianomistajan
pakenemista eikä ollut vienyt tämän matkapuhelinta.

Teonkuvauksessa on vielä todettu teon tehdyn vakaasta
harkinnasta muun muassa sen vuoksi, että tapahtumapäivää
oli joidenkin viikkojen ajan edeltänyt puhelimitse
tehdyt tappouhkaukset. Ja ei ole milloinkaan
uhannut tappaa asianomistajaa, eikä hän
tapahtumahetkellä tiennyt kenenkään muunkaan häntä
tappamisella uhanneen.

Syytekohta 2 (Mattilan vastaus salassa pidettävä)


Syytekohta 3 Mattila on kiistänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla
tavalla ja kiistänyt syyllistyneensä varkauteen.

Salminen on kiistänyt syytteen ja siihen liittyvän
teonkuvauksen kokonaan.

Ja on kiistänyt syytteen. Ja on kiistänyt
menetelleensä syytteen teonkuvauksessa mainituin tavoin,
koska hän ei ole yksin eikä yhdessä kenenkään muunkaan
kanssa anastanut asianomistajalta rahaa.

Vastaukset syyttäjän muihin vaatimuksiin

Mattila on myöntänyt lääkärintodistusten
lunastuskuluista esitetyn 32,50 euron korvausvaatimuksen
perusteen ja määrän oikeiksi. Salminen ja Ja ovat
kiistäneet vaatimuksen perusteen, mutta myöntäneet
määrän oikeiksi.

Mattila on kiistänyt todistelukustannuksista esitetyn
korvausvaatimuksen perusteen syytekohtien 2 ja 3 osalta.
Salminen ja Ja ovat kohdaltaan kiistäneet sanotun
vaatimuksen perusteen.

Salmisella ei ole ollut lausuttavaa monitoimityökalua
koskevan menettämisvaatimuksen johdosta.

Vastaukset asianomistajan vahingonkorvausvaatimuksiin

Mattila on myöntänyt asianomistajan vaatteiden
pilaantumisesta esittämän korvausvaatimuksen perusteen
ja määrän oikeaksi. Salminen ja Ja ovat kiistäneet
vaatimuksen perusteen, mutta myöntäneet sen
määrällisesti oikeaksi.

Kaikki vastaajat ovat kiistäneet asianomistajan
kesätyöpaikan estymisestä esittämän korvausvaatimuksen
perusteen, mutta myöntäneet vaatimuksen määrällisesti
oikeaksi.

Lausumatta tarkemmin vaatimusten perusteista Mattila on
myöntänyt 1.3.6. kohdassa esitetystä, mielenterveyden
häiriöön perustuvasta korvausvaatimuksesta 2.500 euroa
ja muusta 1.3. kohdassa kerrotusta tilapäisestä haitasta
5.000 euroa kiistäen vaatimukset määrällisesti
enemmälti. Salminen on kiistänyt 1.3.6. kohdassa
esitetyn korvausvaatimuksen perusteen ja myöntänyt siitä
määrällisesti 2.500 euroa. Salminen on lausunut
asianomistajan muun tilapäisen haitan korvaamisesta,
että jos vastaaja todetaan syyllistyneen siihen, minkä
hän on myöntänyt, 500 euron korvaus on riittävä. Sen
varalta, että oikeus katsoisi Salmisen syyllistyneen
siihen, mistä hänelle on vaadittu rangaistusta, Salminen
on myöntänyt määrällisesti muun 1.3. kohdassa kerrotun
tilapäisen haitan korvaukseksi enintään 5.000 euroa.
Ja on kiistänyt kaikki asianomistajan tilapäisestä
haitasta esittämät korvausvaatimukset perusteiltaan ja
lausunut määristä kuten Mattila.

Lausumatta tarkemmin vaatimuksen perusteista Mattila on
myöntänyt 1.4. kohdassa esitetystä kärsimyskorvauksen
vaatimuksesta 3.500 euroa kiistäen vaatimuksen
enemmälti. Salminen ja Ja ovat kiistäneet kyseisen
korvausvaatimuksen perusteen ja lausuneet määrästä kuten
Mattila.

Salminen ja Ja ovat kiistäneet pysyvästä
kosmeettisesta haitasta esitetyn korvausvaatimuksen
perusteen. Kaikki vastaajat ovat kiistäneet tämän
vaatimuksen myös sillä perusteella, että vastaajien
käsityksen mukaan vaatimus on ennenaikainen. Sen
varalta, että oikeus arvioisi asian toisin, vastaajat
ovat ilmoittaneet myöntävänsä vaatimuksesta
määrällisesti 2.000 euroa kiistäen sen enemmälti.

Mattila on kiistänyt kohdassa 2 esitetyt
vahingonkorvausvaatimukset perusteiltaan. Sen varalta,
että oikeus vastoin Mattilan käsitystä katsoisi hänen
syyllistyneen syytekohdassa 2 väitettyyn menettelyyn,
Mattila on myöntänyt seksuaalirikoksen asianomistajalle
aiheuttaman kärsimyksen korvaukseksi määrällisesti
enintään 1.500 euroa ja katsonut, että tilapäisen haitan
korvaus sisältyy siihen määrään, jonka hän on myöntänyt
edellä kohdassa 1.

Kaikki vastaajat ovat kiistäneet anastetuista rahoista
kohdassa 3 esitetyn 25 euron korvausvaatimuksen niin
perusteeltaan kuin määrältäänkin.

LUETTELO TODISTEISTA

Kirjalliset todisteet 1) Kirurgiaan erikoistuvan lääkärin Tuomas Koskisen
laatima lääkärinlausunto pahoinpitelyvammoista
(esitutkintapöytäkirjan, jäljempänä ptk:n, liite 2)

2) Kirurgiaan erikoistuvan lääkärin Tuomas Koskisen
10.6.2009 laatima lääkärinlausunto (ptk:n liite 3)

3) Keskusrikospoliisin 7.7.2009 päivätty lausunto (ptk:n
liite 4)

4) Oikeuslääketieteen laitoksen oikeuskemian osaston
laatima tutkimustodistus 2.7.2009 (ptk:n liite 5)

5) Helsingin yliopiston laboratorionjohtajan Ilkka
Ojanperän 8.7.2009 päivätty kommentti (ptk:n liite 6)

6) Helsingin yliopiston laboratorionjohtajan Ilkka
Ojanperän 14.7.2009 päivätty lisäkommentti (ptk:n liite
7)

7) Kuva monitoimityökaluksi nimetystä tekovälineestä
(ptk:n liite 10)

8) Valokuvaliite (ptk:n liite 11)

9) Valokuvaliite, kuvat 1 -10 (ptk:n liite 12)

10) Valokuvaliite, kuvat 11 - 15 (ptk:n liite 12)

11) Valokuvaliite, kuvat 16 - 23 (ptk:n liite 12)

12) Valokuvaliite (ptk:n liite 13)

13) Valokuvaliite (ptk:n liite 14)

14) Psykiatrian erikoislääkärin Niko Seppälän lausunto
30.7.2009

15) Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrian
tulosalueen psykologin Tuija Stenroosin lausunto
17.7.2009

16) Lääkärintodistus 9.5.2009

17) Satakunnan keskussairaalan potilaan hoitoyhteenveto
18.5.2009

18) Tuloskysely 18.5.2009

19) Psykiatrian tiivistelmä 18.12.1997 - 13.1.2009

20) Lääkärinlausunto 25.5.2009

Henkilötodistelu 1) Asianomistaja todistelutarkoituksessa

2) Vastaaja Annika Maria-Ursula Mattila
todistelutarkoituksessa

3) Vastaaja Paula Johanna Anniina Salminen
todistelutarkoituksessa

4) Vastaaja Milja Eveliina Ja
todistelutarkoituksessa

5) Todistaja Sinikka Anneli Sillanpää

6) Kuultava Niina Elina Paavola todistelutarkoituksessa

7) Todistaja Tarmo Tapani Härkälä

8) Todistaja Laura Katriina Kyhä-Österlund

9) Todistaja Hanna-Stiina Karoliina Taskinen

10) Todistaja Jari Kalevi Kuusisto

11) Todistaja Pasi Jouko Juhani Lehtinen

12) Todistaja Tuija Kristiina Stenroos

13) Kuultava t J
todistelutarkoituksessa

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Asianomistajaa (rikoksen uhria) nimitetään tässä
tuomiossa vain asianomistajaksi, koska hänen nimensä ja
muut henkilötietonsa ovat salassa pidettäviä.
Asianomistaja on nainen. Hän on rikosten tekoaikana
ollut 18-vuotias.

Syyksilukeminen syytekohdassa 1

Mattila, Salminen ja Ja ovat 8.5.2009
Harjavallassa Louhenkatu 6:ssa sijaitsevassa Mattilan
asunnossa yhdessä lyöneet asianomistajaa useita kertoja
monitoimityökaluun sisältyvällä veitsellä vartaloon ja
raajoihin, lyöneet häntä nyrkillä ja avokämmenellä
kasvoihin ja eri puolille kehoa sekä potkineet häntä eri
puolille kehoa.

Veitsellä lyönnit ovat aiheuttaneet asianomistajalle
ainakin noin 35 pistohaavaa, joista 20 on kohdistunut
asianomistajan vatsan ja rintakehän alueelle. Kaksi
pistohaavaa on ulottunut asianomistajan vatsaonteloon
puhkaisten ohutsuolen. Vatsaontelon ja rintakehän
alueelle aiheutetut pistohaavat ovat olleet omiaan
aiheuttamaan asianomistajalle hengenvaaran.
Lääkärinlausunnon mukaan ne ovat yhdessä aiheuttaneet
asianomistajalle välittömän hengenvaaran.

Lyödessään veitsellä asianomistajaa edellä mainittuihin
ylävartalon kohtiin vastaajien on täytynyt pitää varsin
todennäköisenä, että näin aiheutetuista pistohaavoista
seuraa asianomistajan kuolema. Vastaajat ovat siten
yhdessä yrittäneet tappaa asianomistajan.

Soittamalla puhelimella 9.5.2009 hälytyskeskukseen ja
pyytämällä toimittamaan paikalle sairaankuljetusauton
vastaajat ovat saattaneet asianomistajan sairaalahoitoon
niin ajoissa, että hänen henkensä on saatu pelastettua.
Tämän vuoksi ja koska vastaajat ovat pahoipitelyllään
aiheuttaneet asianomistajalle hengenvaarallisen tilan ja
käyttäneet pahoinpitelyssään teräasetta sekä kun rikos
on ollut myös kokonaisuutena arvostellen törkeä,
vastaajien syyksi on luettava törkeä pahoinpitely.

Pahoinpitelyä on pidettävä törkeänä myös siksi, että
pahoinpitelyn tekotapa on ollut erittäin raaka ja julma,
kidutuksenluonteinen, tuskaa tuottava ja nöyryyttävä ja
asianomistaja on ollut puolustuskyvytön jo pienen
kokonsa ja vastaajien lukumäärän vuoksi. Asianomistaja
ei ole antanut vastaajille mitään ymmärrettävää aihetta
näiden menettelyyn. Asianomistaja on nauttinut asunnossa
hänelle tarjottuja alkoholijuomia. Hän on ollut niiden
ja nauttimiensa bentsodiatsepiinien yhteisvaikutuksen
aiheuttamassa sekavuustilassa.

Vastaajien nimenomaisena tarkoituksena ei ole ollut
asianomistajan tappaminen. Vastaajat eivät ole
yrittäneet tappaa asianomistajaa rikoslain 21 luvun 2
§:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla erityisen
raa'alla ja julmalla tavalla eikä vakaasta harkinnasta.
Vastaajat eivät ole pakottaneet asianomistajaa nielemään
lääkeaineita eivätkä muutenkaan saaneet asianomistajaa
nauttimaan lääkkeitä vasten tahtoaan. Asianomistajaa ei
ole houkuteltu Mattilan asuntoon.

Jäljempänä kohdassa 2 kerrottu seksuaalirikos ei ole
sisältynyt vastaajien syyksi luettavaan törkeään
pahoinpitelyyn. Vastaajat eivät ole lyöneet
asianomistajaa pulloilla eikä kukkaruukulla.

Asianomistaja on ollut vastaajien vallassa
puolustuskyvyttömyytensä vuoksi ja sen takia, että hän
on ollut pahoinpitelyn aiheuttamassa pelko- ja
heikkoudentilassa sekä edellä mainitussa
sekavuustilassa, mutta vastaajat eivät ole suoranaisesti
estäneet asianomistajaa poistumasta asunnosta.
Asianomistajan matkapuhelin on ollut jonkin aikaa
Mattilan hallussa. Asianomistajan pahoinpiteleminen on
kestänyt noin tunnin ajan.

Ja on rikoksen tehdessään ollut alle 18-vuotias.

Syyte hylätään enemmälti.

Syyksilukemisen perusteet syytekohdassa 1

Tapahtumat Keväällä 2009 asianomistaja oli tutustunut Mattilaan
aikaisemmin tuntemiensa Salmisen ja Ja
välityksellä. He olivat viettäneet aikaa yhdessä ja
oleskelleet Mattilan asunnossa. Huhtikuun loppupuolella
asianomistajan ja Mattilan välille oli tullut joitakin
erimielisyyksiä. Huhtikuun lopussa Mattila oli
lähettänyt asianomistajalle tappouhkauksen sisältäneen
tekstiviestin.

Torstaina 7.5.2009 asianomistaja oli tavannut Ja
ja he olivat menneet yhdessä Mattilan asunnolle.
Asianomistajan, Mattilan ja Ja seurassa
asunnolla oli ollut myös Salminen. Ja ja Salminen
olivat poistuneet illalla asunnosta, mutta asianomistaja
oli yöpynyt siellä.

Perjantaina 8.5.2009 aamupäivällä Salminen oli tullut
Mattilan pyynnöstä uudelleen tämän asunnolle Mattilan
ja Salmisen lähdettyä ostamaan alkoholijuomia
asianomistaja oli jäänyt nukkumaan asunnolle. Mattila ja
Salminen olivat palanneet asunnolle ja alkaneet nauttia
mukanaan tuomiaan alkoholijuomia. Asianomistaja oli
liittynyt heidän seuraansa. Mattilan soitettua
Janille myös tämä oli tullut Mattilan asunnolle.
Tämän jälkeen kaikki olivat nauttineet yhdessä tarjolla
olevia alkoholijuomia.

Iltapäivällä 8.5.2009 asianomistaja ja vastaajat olivat
riitaantuneet. Sanallinen riita oli kehittynyt
asianomistajaan kohdistuneeksi väkivallaksi. Mattila oli
käynyt asianomistajaan käsiksi ja riepotellut häntä sekä
vetänyt häntä hiuksista. Salminen oli ottanut esille
omistamansa monitoimityökalun ja laittanut siihen
sisältyvän veitsen terän asianomistajan kaulalle.
Mattila oli heitellyt pulloja asianomistajaa kohti
niiden kuitenkaan osumatta tähän sekä lyönyt nyrkillä ja
potkinut asianomistajaa eri puolille kehoa. Samalla
Ja oli heittänyt pullonkorkkeja asianomistajaa
kohti ja sylkenyt asianomistajan päälle. Salminen oli
lyönyt asianomistajaa päähän ja ylävartaloon nyrkillä ja
avokämmenellä useamman kerran sekä potkinut
asianomistajaa jalkoihin. Asianomistajaa oli myös purtu
vasemman jalan pohkeeseen.

Jossakin vaiheessa Niina Paavola oli käynyt Mattilan
asunnolla tuomassa sinne alkoholijuomia, jotka Mattila
ja Salminen olivat aikaisemmin samana päivänä pyytäneet
häntä ostamaan alkoholiliikkeestä ja tuomaan asunnolle.
Paavola oli todennut asianomistajan kasvojen olevan
turvoksissa. Paavola oli poistunut asunnosta.

Mattilan pyynnöstä Ja oli hakenut asunnon
keittiöstä keittiöveitsen ja tietoisena siitä, mitä
Mattila aikoi veitsellä tehdä, tuonut sen hänelle.
Mattila oli veistä käyttäen riisunut asianomistajalta
päällyshousut ja paidan. Mattila ja Salminen olivat
kumpikin vuorollaan lyöneet asianomistajaa, jonka päällä
oli ollut huppari-mallinen, vetoketjullinen pusero,
Salmisen monitoimityökaluun sisältyvällä veitsellä eri
puolille kehoa yhteensä ainakin noin 33 kertaa. Tällöin
Mattila oli leikannut asianomistajan rintaliivit
keskeltä poikki. Ja oli lyönyt viimeksi mainitulla
veitsellä asianomistajaa kaksi kertaa vasempaan
olkavarteen. Lopulta asianomistaja oli ollut alasti
Mattilan riisuttua häneltä loputkin vaatteet.

Kun vastaajat olivat todenneet, että asianomistajasta
vuosi verta, Mattila oli ohjannut asianomistajan asunnon
kylpyhuoneeseen ja pessyt häntä suihkuttamalla vettä
hänen päälleen. Salminen oli antanut pyyhkeen, jolla oli
tyrehdytetty verenvuotoa. Tämän jälkeen asianomistaja
oli vastaajien käskystä siivonnut asuntoa verestään.

Illalla vastaajat olivat lähteneet asianomistajan kanssa
lähellä sijaitsevalle Salmisen asunnolle. Osan matkasta
asianomistaja oli kävellyt tuettuna. Salmisen asunnossa
vastaajat olivat jatkaneet alkoholijuomien nauttimista.
Illalla tai yöllä asunnossa oli myös tapahtunut
jäljempänä kohdassa 2 kerrottu seksuaalirikos. Vastaajat
ja asianomistaja olivat yöpyneet Salmisen asunnossa.
Aamupäivällä 9.5.2009 he olivat palanneet Mattilan
asunnolle. Osan matkasta Mattila oli kantanut
asianomistajaa.

Vastaajien todettua, että asianomistajan kunto oli
muuttunut heikoksi, vastaajat olivat päättäneet pyytää
paikalle sairaankuljetusauton. Mattila oli soittanut
Salmisen matkapuhelimella hälytyskeskukseen kello 12.44
ja pyytänyt ambulanssia paikalle. Vastaajat olivat
siivonneet asuntoa jonkin verran. Hälytyskeskuksesta
tieto oli mennyt myös poliisille.

Poliisipartio oli tullut Mattilan asunnolle ennen
sairaankuljettajia. Ylikonstaapeli Härkälä oli
puhutellut vastaajia ja asianomistajaa. Mattila oli
kertonut asianomistajan joutuneen pahoinpitelyn
kohteeksi edellisenä yönä Harjavallassa erään ravintolan
lähistöllä. Mattilan kertoman mukaan asianomistaja oli
tullut turvaan Mattilan asuntoon. Asianomistaja oli
vahvistanut Mattilan kertomuksen ja sanonut olevan
ihanaa, että hänellä oli tällaisia ystäviä, joiden apuun
hän saattoi turvautua. Härkälän kysyttyä, miksi
poliisille ei ollut ilmoitettu jo aikaisemmin, Mattila
oli sanonut asianomistajan kieltäneen sen. Asianomistaja
oli viety ambulanssilla Harjavallan terveyskeskukseen.
Poliisipartio oli seurannut ambulanssia
terveyskeskukseen, jossa asianomistajaa oli vielä
puhuteltu.

Kun asianomistaja oli viety pois, vastaajat olivat
alkaneet siivota asuntoa. He olivat myös kantaneet
asunnosta sohvan ulos kaatopaikalle vietäväksi. Niina
Paavola oli tullut asunnolle Salmisen kutsusta. Salminen
oli kertonut Paavolalle laittaneensa edellä mainitun
monitoimityökalun Paavolan laukkuun.

Kun poliisin epäilys vastaajien ja asianomistajan
kertomuksen totuudenmukaisuudesta oli vahvistunut,
poliisipartio oli tullut uudestaan asunnolle. Paavola
oli poistunut sieltä poliisimiehen käskystä. Paavola oli
vienyt monitoimityökalun mukanaan. Poliisit olivat
ottaneet Mattilan ja Salmisen kiinni poliisiasemalle
vietäviksi. Asunnossa oli aloitettu tekninen
rikostutkinta. Ja oli kutsuttu myöhemmin
poliisikuulusteluun.

Näyttö ja sen arviointi sekä oikeudellinen arviointi

Todistajista ja muista todistelutarkoituksessa
kuulluista henkilöistä paitsi asianosaisista todetaan
aluksi, että Härkälä, Kuusisto ja Lehtinen ovat
poliiseja, Kyhä-Österlund ja Taskinen lääkäreitä,
Stenroos on psykologi, Paavola vastaajien tuttava,
Sillanpää asianomistajan tukihenkilö ja Krista Ja
vastaajan äiti.

Riidan syyksi on oikeudenkäynnissä väitetty
mustasukkaisuutta ja sitä, että asianomistaja olisi
yrittänyt tehdä itsemurhan aikomalla hypätä Mattilan
asunnon parvekkeelta tai että asianomistaja olisi
ottanut luvattomasti Mattilalta lääkkeitä tai
lastenruokaa. Riidan ja sitä seuranneen pahoinpitelyn
todellinen syy on kuitenkin jäänyt selvittämättä.

Käräjäoikeus on päätynyt edellä kerrottuun
syyksilukemiseen ja tapahtumien kuvaukseen seuraavilla
perusteilla.

Asianosaiset ovat muuttaneet kertomuksiaan poliisin
toimittamassa esitutkinnassa, ja heidän käräjäoikeudessa
todistelutarkoituksessa antamansa kertomukset ovat
poikenneet siitä, mitä he ovat esitutkinnassa kertoneet.

Asianomistajan ja vastaajien välillä sekä myös
vastaajien kesken on ilmeisiä myötä- tai
vastenmielisyyden tunteita.

Mattila ja Salminen ovat olleet tapahtuma-aikana
vahvasti päihtyneitä nautittuaan alkoholijuomia ja
bentsodiatsepiinia sisältävää lääkettä Myös
asianomistaja on tuolloin nauttinut alkoholijuomaa ja
sanotunlaista lääkettä, kuten kirjallisiksi todisteiksi
4 ja 5 otetut oikeuslääketieteen laitoksen lausunnot
osoittavat. Taskisen todistajankertomuksen mukaan
tällaisen lääkkeen ja alkoholin yhteisvaikutus hämärtää
niitä nauttineen muistikuvia. Tämä on pääteltävissä myös
kirjallisena todisteena 5 olevasta tohtori Ojanperän
lausunnosta.

Lehtisen todistajankertomuksesta puolestaan ilmenee,
että Mattilaa ja Salmista, jotka ovat olleet
vangittuina, on kuljetettu samassa poliisiautossa,
jolloin heillä on ollut mahdollisuus keskustella
oikeudenkäynnissä käsiteltävistä tapahtumista.

Asianomistaja ja todistaja Sillanpää ovat kertoneet
asianomistajan olleen poliisikuulusteluissa ja
oikeudenkäynnissä ahdistunut ja ajoittain suorastaan
paniikissa. Toisaalta Stenroosin todistajankertomuksen
ja hänen antamansa kirjallisen lausunnon (kirjallinen
todiste 15) mukaan asianomistajan todellisuudentaju ei
ole häiriintynyt eikä hän ole keksinyt tai liioitellut
asioita. Stenroos on kuitenkin katsonut, että sellainen
järkyttävä tapahtuma, jonka asianomistaja on kokenut,
voi aiheuttaa sen kokeneen mielessä joidenkin seikkojen
kieltämistä.

Kirjallisena todisteena 14 olevassa lääkärinlausunnossa
psykiatrian erikoislääkäri Niko Seppälä on ottanut
kantaa asianomistajan kertomuksen luotettavuuteen.
Seppälä on todennut, ettei asianomistajalla ole
taipumusta satuiluun, mutta lausunut, että
asianomistajalla saattaa esiintyä kuitenkin jossain
määrin kieltämistä eli vahvaa haluttomuutta muistella ja
palauttaa mieleen epämiellyttäviä tapahtumia, mikä
Seppälän mukaan voinee tulla esille
kuulustelutilanteessa epämääräisyytenä ja haluttomuutena
antaa asioista yksityiskohtaisia tietoja.

Edellä kerrotuista syistä vastaajien kertomuksia ei
voida pitää luotettavina eikä asianomistajan
kertomukselle antaa sitä merkitystä, joka asianomistajan
kertomukselle yleensä annetaan näyttönä rikosasiassa.

Näytön kannalta asianomistajan kertomus on
merkityksellinen niiltä osin, kuin muut todisteet sitä
tukevat. Vastaajien kertomusten pääasiallinen
todistusarvo on niissä kertomusten kohdissa, joissa he
ovat tunnustaneet toimineensa syytteessä väitetyllä
tavalla. Kanssasyytetyn kertomuksella näyttönä toisen
vastaajan menettelystä ei ole itsenäistä merkitystä.
Sellainen kertomus voi kuitenkin vähäisessä määrin tukea
kanssasyytettyä koskevaa syytettä, jos muutakin näyttöä
on esitetty syytteen tueksi.

Esitutkinnassa kuultuna asianomistaja on 6.7.2009
suoritetussa poliisikuulustelussa kertonut seuraavaa:

" Tilanteesta, jossa Miljalla (Ja) oli puukko
kädessä, siitä muistikuva on selkeytynyt. Istuin
lattialla ja Milja tuli minua kohti niin, että Miljalla
oli oikeassa kädessä teräase ja teräase oli kohotettu
hartioiden tasalla ja minua päin. Milja löi minua
puukolla vasempaan olkavarteen. Minulle on kuva
selkiytynyt siitä ja olen ihan varma, että Milja löi
minua puukolla. Olkavarressa on kaksi samansuuruista ja
muotoista jälkeä noin 3 cm etäisyydellä toisistaan. Ne
jäljet ovat syntyneet Miljan lyönnin seurauksena"

Todistaja Kuusisto on käräjäoikeudessa kuultuna kertonut
toimineensa asianomistajan kuulustelijana
esitutkinnassa. Todistaja on muistanut hyvin, että
edellä mainittu kertomus oli ollut asianomistajalle
vaikea ilmaista, koska todistajan käsityksen mukaan
asianomistaja oli ollut kuulusteluissa myötämielinen
Jania kohtaan. Asianomistaja oli kuitenkin saanut
kerrottua Ja mainitun teon. Todistajan mielestä
asianomistaja oli tällöin avautunut kuulustelijalleen.
Asianomistaja oli näyttänyt vielä valokuvasta
olkavarressaan olevat veitsenjäljet, jotka Ja oli
aiheuttanut.

Asianomistaja on käräjäoikeudessa
todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut muistikuvansa
olevan se, että jossakin pahoinpitelyn vaiheessa
Ja oli lähestynyt asianomistajaa veitsi oikeassa
kohotetussa kädessään.

Vastaaja Mattila on käräjäoikeudessa
todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut, että Ja
oli lyönyt veitsellä asianomistajaa tökkäämällä sillä
häntä 2 - 3 kertaa. Kuusiston mainitsema valokuva
sisältyy kirjalliseksi todisteeksi 12 otettuun
valokuvaliitteeseen. Kuvasta on nähtävissä, että
asianomistajan vasemmassa olkavarressa on kaksi jälkeä.

Esitutkinnassa rikoksesta epäiltynä kuultuna Salminen on
20.5. ja 24.5.2009 toimitetuissa poliisikuulusteluissa
kertonut seuraavaa:

"Minä tökäisin puukolla arviolta viisi kertaa
asianomistajaa ylävatsalle.

Olin tekohetkellä pamipäissäni ja muistini on kovin
heikko. Viime kuulustelussa kerroin, että olen
puukottanut asianomistajaa. Kyllä sen totta tarvii
sitten olla, ei se untakaan ole. Olen kai sitten
puukottanut, jos asianomistaja niin sanoo, ei kai se
semmoista valehtele. En saa mielenrauhaa asiasta ja
kadun sitä syvästi.

Sitten seuraavana oli kun Annika rupesi repimään
asianomistajan päältä vaatteita puukolla. Sitten alkoi
se puukotusjuttu. Annika aloitti, sitten minä olin siinä
välissä ja puukotin asianomistajaa myös. Löin
asianomistajaa puukolla ehkä viisi kertaa."

Salminen on 29.5.2009 poliisikuulustelussa peruuttanut
edellä kerrotut tunnustuksensa. Hän on pääkäsittelyssä
todistelutarkoituksessa kuultuna toistanut sen, etteivät
nämä tunnustukset ole paikkansa pitäviä. Salminen on
perustellut kertomuksensa muuttamista sillä, että
kuulustelijana toiminut rikosylikonstaapeli Kuusisto oli
"pänttäämällä" saanut hänet kertomaan edellä olevalla
tavalla.

Todistaja Kuusisto on käräjäoikeudessa kuultuna kertonut
muistavansa hyvin Salmisen esitutkinnassa kertomat
tunnustukset. Todettuaan, että Salminen oli salannut
jonkin asian, todistaja oli keskittynyt tähän ja
kysymyksiä esittämällä saanut Salmisen kertomaan
asiasta. Salminen oli kuulustelukertomukseen kirjatusti
tunnustanut veitsellä lyönnit, itkenyt ja ilmaissut
katuvansa tapahtunutta sanoen, että "kaikkea sitä tulee
pilleripäissään tehtyä" ja että "homma lipesi käsistä".

Käräjäoikeus katsoo, että Salminen ei ole perustellut
kertomuksensa muuttamista uskottavin, pätevin syin.
Tämän vuoksi ja Kuusiston todistajankertomus huomioon
ottaen on katsottava, että Salmisen esitutkinnassa
tekemät tunnustukset veitsellä lyömisestä ovat hänen
todeksi tarkoittamiaan kertomuksia.

Asianomistaja on käräjäoikeudessa
todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut, että eräässä
pahoinpitelyn vaiheessa hän oli yrittänyt nousta
lattialta. Tällöin asianomistaja oli tuntenut veitsen
iskun vasemman reitensä alueella ja nähnyt lähimpänä
itseään tästä olettamastaan veitsellä lyöjästä vain
housut. Asianomistajan kertoman mukaan nämä
"lökärimalliset farkut" olivat Salmisen housut.

Mattila on käräjäoikeudessa todistelutarkoituksessa
kuultuna kertonut, että Salminen oli lyönyt veitsellä
asianomistajaa 8 - 9 kertaa.

Syyte siltä osin, kuin siinä on väitetty kaikkien
vastaajien lyöneen asianomistajaa Salmisen
monitoimityökaluun sisältyvällä veitsellä, on näytetty
toteen seuraavilla perusteilla.

Mattila on syytteeseen vastatessaan myöntänyt
tökkäisseensä asianomistajaa veitsellä noin kymmenen
kertaa lyöntien kohdistuessa alavatsaan, jalkoihin ja
selkään. Käräjäoikeudessa todistelutarkoituksessa
kuultuna Mattila on arvioinut, että hän oli lyönyt
asianomistajaa veitsellä 8 - 10 kertaa. Asianomistaja on
todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut, että Mattila
oli lyönyt häntä veitsellä ylävartaloon. Salminen on
myös käräjäoikeudessa kuultuna kertonut Mattilan lyöneen
veitsellä asianomistajaa.

Salminen on syytteeseen vastatessaan kiistänyt veitsellä
lyönnit. Edellä kerrotussa tunnustuksessaan, jota
käräjäoikeus pitää aitona, Salminen on myöntänyt
lyöneensä asianomistajaa veitsellä viisi kertaa
ylävatsan alueelle. Edellä on jo todettu, että
asianomistaja on olettanut Salmisen lyöneen häntä
veitsellä ja että Mattila on kertonut Salmisen lyöneen
asianomistajaa veitsellä 8 - 9 kertaa. Salmisen
syyllisyyttä veitsellä lyönteihin tukee vielä se, että
tekoväline on ollut hänen omistamansa ja hän on
tapahtuneen jälkeen kätkenyt sen Paavolan laukkuun.

Ja on syytteeseen vastatessaan kiistänyt väitetyt
veitsellä lyönnit ja muunkin syytteen.
Todistelutarkoituksessa kuultuna hän on myös kiistänyt
lyöneensä veitsellä asianomistajaa. Kuusiston
todistajankertomus huomioon ottaen on pidettävä
uskottavana asianomistajan kertomusta siitä, että
Ja oli lyönyt asianomistajaa veitsellä kaksi
kertaa vasempaan olkavarteen. Edellä on jo todettu
Mattilan kertoneen, että Ja oli lyönyt
asianomistajaa veitsellä 2 - 3 kertaa.

Jan osuutta arvioidessaan käräjäoikeus on ottanut
huomioon myös Kyhä-Österlundin ja Sillanpään
todistajankertomukset. Kumpikin oli puhutellut
asianomistajaa pian sen jälkeen, kun tämä oli viety
sairaalaan.

Todistaja Kyhä-Österlund on käräjäoikeudessa kuultuna
kertonut asianomistajan sanoneen, että tapahtumassa
olivat olleet mukana Paula (Salminen), Annika (Mattila)
ja Milja (Ja). Asianomistaja ei ollut kertonut
todistajalle, mitä kukin oli tehnyt, mutta todistajalle
oli jäänyt asianomistajan kertomuksesta sellainen
epävarma mielikuva, että Milja (Ja) olisi
tapahtuma-aikana ollut enempi taka-alalla.

Todistaja Sillanpää on käräjäoikeudessa kuultuna
kertonut kysyneensä sairaalassa asianomistajalta, kuka
häntä oli pahoinpidellyt. Asianomistaja oli ilmoittanut
tekijöiksi Annikan (Mattilan) ja Paulan (Salmisen),
mutta Jan mahdollisesta osuudesta hän ei ollut
puhunut mitään.

Käräjäoikeus katsoo, että Ja on näytetty lyöneen
asianomistajaa veitsellä kaksi kertaa. Kirjalliset
todisteet osoittavat, että asianomistajaa on lyöty
veitsellä ainakin noin 35 kertaa. Tarkemmin
selvittämättä on jäänyt, miten loput noin 33
veitseniskua ovat jakaantuneet Mattilan ja Salmisen
kesken.

Syyksilukeminen ja sitä täydentävä tapahtumakuvaus
perustuvat asianosaisten kertomusten niihin osiin,
joista voidaan kertomusten ristiriitaisuudesta
huolimatta muodostaa johdonmukainen ja uskottava
tapahtumaketju, sekä Paavolan ja Härkälän kertomuksiin
ja kirjallisiin todisteisiin 1 - 18.

Seuraavaksi käsitellään vielä erikseen syytteeseen
sisältyvä väite, että vastaajat ovat syyllistyneet
tahallisen surmaamisrikoksen yritykseen.

Kirjalliseksi todisteeksi 1 otetun lääkärinlausunnon
johtopäätösosassa lausunnon laatinut lääkäri Tuomas
Koskinen on kertonut, että asianomistajaa on pistetty
veitsellä useaan otteeseen hengenvaarallisesti sekä
ylävartaloon että vatsan alueelle. Myös kaikkiin
raajoihin on tullut pistovammoja. Veitsellä pistoista
ainakin kaksi on ulottunut vatsaontelon puolelle, jossa
ne ovat puhkaisseet ohutsuolen. Lisäksi asianomistajalla
on ollut hengenvaarallinen ilmarinta, joka on hoidettu
keuhko-ontelon dreneerauksella. Keuhkoputkissa on
todettu verta ja tietokonekuvauksessa keuhkon pinnalla
oikealla ruhjevammoja. Tietokonekuvauksessa myös
oikeassa munuaisessa on näkynyt ruhjevammoja.

Lääkäri Koskinen on lausunnossaan katsonut, että näistä
vammoista yksistään vatsaontelon ja rintakehän alueelle
kohdistuneet vammat ovat olleet potentiaalisesti
hengenvaarallisia ja yhdessä ne ovat aiheuttaneet
asianomistajalle välittömän hengenvaaran.

Kirjalliseksi todisteeksi 2 otetussa lisälausunnossaan
kirurgiaan erikoistuva lääkäri Tuomas Koskinen on
kertonut, että asianomistajan ohutsuolessa on todettu
pistoreikä, joka on ommeltu leikkauksessa.
Hoitamattomana suolen puhkeama aiheuttaa suolen sisällön
pääsyn vatsaonteloon, mistä aiheutuu tulehdus, joka
hoitamattomana johtaa erittäin suurella
todennäköisyydellä menehtymiseen.

Koskinen on lisälausunnossaan kertonut, että
asianomistajalla todettu keuhkohaava ei ole aiheuttanut
hänelle välitöntä hengenvaaraa kuten vatsaontelon suolen
puhkeama. Koskinen on kuitenkin todennut, että
potentiaalisesti keuhkon pintaan asti ulottuva haava ja
keuhkorikko aiheuttavat hengenvaaran.

Arvioidessaan lopuksi asianomistajan kaikkien vammojen
hengenvaarallisuutta Koskinen on todennut, että
ilmeisesti veitsellä lyönnit ovat tapahtuneet 1 - 2
vuorokautta ennen hoitoon saattamista. Asianomistajalla
on todettu useita vammoja, jotka jo yksistään
aiheuttavat suuren hengenvaaran. Koskinen on katsonut,
että todennäköisesti asianomistajan vammojen
hoitamattomuus olisi johtanut hänen menehtymiseensä
seuraavien vuorokausien aikana, jos häntä ei olisi
saatettu sairaalahoitoon.

Todistaja Taskinen on käräjäoikeudessa kuultuna Koskisen
lausuntoon yhtyen katsonut, että asianomistajan
rintakehän pistohaavat ovat aiheuttaneet hänelle
välittömän potentiaalisen hengenvaaran. Tässä
tapauksessa ilmarinta ei ole kuitenkaan aiheuttanut
asianomistajalle välitöntä kuolemanvaaraa. Taskisen
arvion mukaan se olisi ehkä parantunut itsestäänkin.
Sitä vastoin suolen puhkeama on ollut asianomistajalle
hengenvaarallinen. Taskinen on kertonut, että suolen
reikä aiheuttaa vatsakalvon tulehduksen. Jos sitä ei
hoideta leikkauksella parin vuorokauden kuluessa suolen
reiän aiheutumisesta, potilaan kuolema on erittäin
todennäköinen.

Koskisen ja Taskisen lausuntojen ja kertomusten
perusteella käräjäoikeus on päätynyt katsomaan
selvitetyksi, että asianomistajan vatsan ja rintakehän
alueelle suunnatut veitsen pistot ovat aiheuttaneet
hänelle hengenvaarallisen tilan. Vastaajien syyksi on
luettava tapporikoksen todennäköisyystahallisuus niin
kuin edellä syyksilukemisessa on kerrottu.

Rikoslain 5 luvun 3 §:ssä on säädetty, että jos kaksi
tai useammat ovat yhdessä tehneet tahallisen rikoksen,
rangaistaan kutakin rikoksen tekijänä.
Rikosoikeudellisen vastuun edellytyksenä oleva yhdessä
tekeminen vaatii tekijöiden yhteisymmärrystä.

Asiassa on näytetty Mattilan ja Salmisen
yhteisymmärryksen syntyneen heti riidasta johtuneen
pahoinpitelyn alussa. Ja yhteisymmärrys Mattilan
ja Salmisen kanssa on syntynyt viimeistään siinä
vaiheessa, kun Ja on heittänyt pullonkorkkeja
asianomistajaa kohti ja sylkenyt tätä sekä hakenut
asunnon keittiöstä veitsen Mattilalle. Vaikka Ja
teko-osuus on ollut selvästi Mattilan ja Salmisen
teko-osuutta vähäisempi, Ja kaksi veitsellä
lyöntiä ja muut toimet ovat olleet kuitenkin niin
olennaisia ja merkityksellisiä, että häntä on pidettävä
tekijänä.

Syytteessä on väitetty, että asianomistajan surmaaminen
on ollut vastaajien suoranaisena tarkoituksena. Tähän
voidaan todeta, että vastaajilla olisi ollut
rajoittamaton mahdollisuus toteuttaa tekonsa, jos heillä
olisi ollut tällainen tappamistarkoitus. Siksikin on
selvää, ettei vastaajien syyksi luettavan
tappamistahallisuuden myöskään voida katsoa olevan
vakaan harkinnan seurausta. Mattilan aikaisemmin
esittämä tappouhkaus ei muuta näitä arvioita.
Asianomistajaa ei ole houkuteltu Mattilan asuntoon
surmaamistarkoituksessa.

Vastaajien rikoksen tekotapa ei ole ollut erityisen
raaka tai julma sillä tavoin kuin rikoslain 21 luvun
murhaa koskevan 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa
edellytetään. Rikosta ei voida pitää murhan yrityksenä
myöskään kokonaisarvostelun perusteella.

Rikoslain 5 luvun 2 §:ssä on säädetty, että yrityksestä
ei rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut
rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt
tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen. Jos
rankaisematta jäävä yritys samalla toteuttaa muun,
täytetyn rikoksen, se rikos on rangaistava.

Edellä tapahtumakuvauksessa on kerrottu, että vastaajat
olivat yhdessä päättäneet pyytää paikalle
sairaankuljetusauton todettuaan, että asianomistajan
kunto oli muuttunut heikoksi. Vastaajat ovat näin
yhdessä estäneet rikostunnusmerkistössä tarkoitetun
seurauksen syntymisen ja ehkäisseet siis sen
vaikutuksen, joka olisi tehnyt tapon täytetyksi. Samalla
tavoin ns. tehokkaaksi katumiseksi vastaajan toiminta on
katsottu korkeimman oikeuden ratkaisuissa KKO 1990:9 ja
2005:63. Merkitystä ei ole sillä seikalla, ovatko
vastaajat kutsuneet sairaankuljetusauton heti vai vasta
myöhemmin siinä vaiheessa, kun he ovat todenneet
asianomistajan heikon kunnon. Merkityksellistä on se,
että apu on hankittu riittävän nopeasti.

Edellä kerrotuilla perusteilla syyte on enemmälti
hylättävä.

Syyksilukeminen syytekohdassa 2 (salassa pidettävä)


Syyksilukemisen perusteet syytekohdassa 2 (salassa pidettävä)


Syytteen hylkääminen syytekohdassa 3

Mattila, Salminen ja Ja eivät ole syyllistyneet
syytteessä väitettyyn varkauteen.

Syytteen hylkäämisen perusteet syytekohdassa 3

Syyte perustuu siihen, että asianomistaja oli todennut
lompakossaan olleet 25 euroa kadonneiksi. Asianomistaja
on käräjäoikeudessa kuultuna kertonut, että hän oli
havainnut rahojen puuttumisen sairaalassa oloaikansa
loppupuolella. Kirjalliseksi todisteeksi 17 otettu
hoitoyhteenveto osoittaa, että asianomistaja on ollut
hoidettavana Satakunnan keskussairaalassa 9.5. -
18.5.2009.

Tämän vuoksi ja koska jollakulla muullakin kuin
vastaajilla on ollut tilaisuus rahojen anastamiseen,
syyte on hylättävä enempien selvitysten puuttuessa.

Rangaistusten määrääminen

Mattilan ja Salmisen syyksi luetun törkeän pahoinpitelyn
laatu vaatii heidän tuomitsemistaan niin ankaraan
vankeusrangaistukseen, että se on lain mukaan määrättävä
heille ehdottomana.

Edellä on todettu Jan teko-osuuden olleen
Mattilan ja Salmisen teko-osuutta vähäisempi.
Käräjäoikeus on arvioinut Ja teko-osuuden olevan
noin puolet kummankin rikoskumppaninsa teko-osuudesta.
Kun Ja hyväksi on rikoslain 6 luvun 8 §:n
nojalla määrättävä hänen nuoresta iästään johtuva
vähennys, Ja rangaistukseksi saadaan 1 vuosi 2
kuukautta vankeutta.

Rikoslain 6 luvun 9 §:n 1 momentissa on säädetty, että
määräaikainen, enintään kahden vuoden vankeusrangaistus
voidaan määrätä ehdolliseksi, jollei rikoksen vakavuus,
rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai tekijän
aikaisempi rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeuteen
tuomitsemista.

Jalla ei ole rikosrekisterissä merkintöjä Tämä
puoltaisi ehdollisen rangaistuksen määräämistä. Rikoksen
vakavuus taas puhuisi ehdottoman vankeusrangaistuksen
puolesta. Rikoksesta ilmenevä Ja syyllisyys on
edellä todetusti vähäisempi kuin muiden vastaajien
syyllisyys.

Rikoslain 6 luvun 9 §:n 2 momentissa on säädetty, että
alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta ei kuitenkaan saa
tuomita ehdottomaan vankeusrangaistukseen, elleivät
painavat syyt sitä vaadi.

Käräjäoikeus katsoo, ettei Ja osalta ole laissa
tarkoitettuja painavia syitä, minkä vuoksi edellä
mainittu 1 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistus
tuomitaan hänelle ehdollisena. Ehdollisen rangaistuksen
koeaika määrätään kestämään Ja täysi-ikäiseksi
tulemiseen saakka. Hänet on määrättävä valvontaan
koeajaksi.

Mattilan ja Salmisen vangittuna pitäminen

Mattila ja Salminen on nyt tuomittu yli kahden vuoden
vankeusrangaistukseen. Sen vuoksi ja koska heidän
vangitsemisensa ei ole kohtuutonta asian laadun taikka
heidän ikänsä tai muiden henkilökohtaisten olojensa
vuoksi, Mattila ja Salminen on pakkokeinolain 1 luvun 26
§:n ja 26 a §:n perusteella pidettävä edelleen
vangittuina.

Yksityisoikeudelliset korvaukset

Syyte kohdassa 3 väitetystä varkaudesta on hylätty.
Tämän vuoksi asianomistajan 25 euron
vahingonkorvausvaatimuksen peruste on jäänyt näyttämättä
ja vaatimus on hylättävä.

Kirjalliseksi todisteeksi 16 otetulla
lääkärintodistuksella asianomistaja on näyttänyt
olleensa työkyvytön 17.7.2009 saakka, mutta hän ei ole
näyttänyt toteen väitettään, että hänellä olisi ollut
työpaikka kesäksi 2009. Näin ollen asianomistajan
korvausvaatimuksen 1.2. kohdan vaatimus saamatta
jääneestä 500 euron ansiosta on hylättävä.

Asianomistajan muiden korvausvaatimusten peruste on
näytetty. Määristä lausutaan seuraavaa:

1.1. Vaatteiden pilaantuminen

Vastaajat ovat myöntäneet 155 euron korvausvaatimuksen
määrällisesti oikeaksi.

1.3. Törkeän pahoinpitelyn aiheuttama kipu ja särky sekä tilapäinen haitta

Vastaajien tekemä pahoinpitely on aiheuttanut
asianomistajalle hänen korvausvaatimuksensa kohdissa
1.3.1. - 1.3.5. luetellut seuraukset.
Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia
-nimisen ohjeiston korvausasteikkoja käyttäen
käräjäoikeus on harkinnut oikeudenmukaiseksi
korvaukseksi asianomistajalle tältä osin aiheutuneesta
kivusta ja särystä sekä tilapäisestä haitasta 5.000
euroa.

Rikoksen asianomistajalle aiheuttaman mielenterveyden
häiriön vuoksi esitetty korvausvaatimus perustuu lähinnä
henkilötodisteluun ja kirjalliseksi todisteeksi 15
otettuun psykologi Tuija Stenroosin lausuntoon.
Psykiatrin lausuntoa ei ole esitetty tästä asiasta.
Tosin psykiatrian erikoislääkäri Niko Seppälä on
kirjalliseksi todisteeksi 14 otetussa lausunnossaan
todennut, että asianomistajalla esiintyy traumaperäisen
stressireaktion oireita liittyen ainakin hänelle
toukokuussa 2009 tehtyyn vakavaan pahoinpitelyyn. Edellä
mainitun ohjeiston perusteella käräjäoikeus on harkinnut
oikeudenmukaiseksi korvaukseksi mielenterveyden häiriön
asianomistajalle aiheuttamasta tilapäisestä haitasta
5.000 euroa.

Asianomistajan korvausvaatimuksen 1.3.7. kohdassa
kerrottu vamma on sellainen kuin henkilövahinkoasiain
neuvottelukunnan suositusten 4 §:n 3 kohdassa on
kuvattu. Käräjäoikeus on harkinnut oikeudenmukaiseksi
korvausmääräksi tältä osin 900 euroa.

Asianomistajan korvausvaatimuksen 1.3.8. kohdassa
sanottu keuhkovamma vastaa henkilövahinkoasiain
neuvottelukunnan suositusten 55 §:n 1 kohtaa, jossa
korvausasteikko on 600 - 1.000 euroa. Käräjäoikeus on
harkinnut oikeudenmukaiseksi korvausmääräksi 800 euroa.

Asianomistajan korvausvaatimuksen 1.3.9. kohdassa
kerrottu vatsaontelon vamma vastaa henkilövahinkoasiain
neuvottelukunnan suositusten 56 §:n 2 kohtaa, jossa
korvausasteikko on 2.000 - 3.500 euroa. Käräjäoikeus on
harkinnut oikeudenmukaiseksi korvausmääräksi 3000
euroa.

1.4. Loukkauksen aiheuttama kärsimys

Asianomistajan korvausvaatimuksen 1.4. kohdassa
tarkoitetusta henkilökohtaisen koskemattomuuden
loukkauksesta määrättävä kärsimyskorvaus vastaa
henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten 96 §:n
korvausta, jonka asteikko on 2.000 - 5.000 euroa.
Vastaajien määrällisesti hyväksymä 3.500 euroa on
oikeudenmukainen korvausmäärä.

1.5. Pysyvä kosmeettinen haitta

Asianomistajan vatsan kohdalla oleva leikkausarpi on
ollut tarkasteltavana tämän rikosasian pääkäsittelyssä.
Tällöin on voitu todeta asianomistajan navan alapuolelta
lähtevä, ylöspäin nouseva pitkä arpi, joka on hyvin
helposti havaittava ja varsin rumentava. Vaikka arven
punainen väri tulevaisuudessa todennäköisesti vaalenee
selvästi, arpi säilyy kookkaana, helposti havaittavana
ja rumentavana. Tosin arpi on yleensä asianomistajan
vaatteiden alla piilossa. Asianomistajalle aiheutunut
kosmeettinen haitta vastaa henkilövahinkoasiain
neuvottelukunnan suositusten 68 §:n 4 kohtaa, jossa
korvausasteikko on 2.000 - 8.000 euroa. Käräjäoikeus on
harkinnut oikeudenmukaiseksi korvausmääräksi 4000
euroa.

2.1. Raiskauksen aiheuttama tilapäinen haitta

Käräjäoikeus on harkinnut oikeudenmukaiseksi
korvaukseksi asianomistajalle aiheutuneesta kivusta ja
psyykkisen terveydentilan häiriintymisestä yhteensä 100
euroa.

2.2. Loukkauksen aiheuttama kärsimys

Asianomistajalle kuuluva kärsimyskorvaus määräytyy
henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten 71 §:n
1 kohdan mukaan, jossa korvausasteikko on 2.000 - 3.000
euroa. Käräjäoikeus on harkinnut oikeudenmukaiseksi
korvaukseksi 2.000 euroa.

Vahingonkorvauslain mukaan korvausvelvollisen
maksettavaksi tulevan korvausmäärän on vastattava hänen
viakseen jäävän syyllisyyden määrää. Edellä 1. kohdan
syyksilukemisen perusteista seuraa, että Mattila ja
Salminen ovat täydessä korvausvastuussa, mutta
Ja korvausvastuuksi on hänen vähäisemmän
syyllisyytensä vuoksi vahvistettava vain puolet törkeän
pahoinpitelyn johdosta tuomittavista korvausmääristä.

Asianomistajan korvausvaatimukset on enemmälti
hylättävä.

Asianomistajan avustajan ja vastaajien puolustajien palkkiot ja
kulukorvaukset

Asianajaja Hilkka Huiskala on määrätty asianomistajan
oikeudenkäyntiavustajaksi. Vastaajille on määrätty
puolustajiksi, Mattilalle asianajaja Raine Ylikoski,
Salmiselle asianajaja Veli-Matti Lanne ja Jalle
asianajaja Jarkko Liljeqvist.

Asianajaja Huiskala on vaatinut palkkiota
oikeudenkäyntiin valmistautumisesta yhteensä 35
tunnilta. Asian laatu ja tarpeellisten toimenpiteiden
määrä huomioon ottaen 25 tunnin valmistautumisaikaa on
pidettävä riittävänä. Tämän vuoksi Huiskalan
palkkiovaatimus on hylättävä enemmälti. Muilta osin
hänen palkkio- ja kulukorvausvaatimuksensa on
hyväksyttävä.

Ylikosken, Lanteen ja Liljeqvistin palkkio- ja
kulukorvausvaatimukset ovat määrällisesti hyväksyttäviä.

Kaikki asianosaiset täyttävät korvauksettoman oikeusavun
saamisen edellytykset.

TUOMIOLAUSELMA

Liitteenä.

MUUTOKSENHAKU

Tähän tuomioon tyytymätön saa hakea muutosta
valittamalla Vaasan hovioikeudelta kolmenkymmenen (30)
päivän kuluessa. Tyytymättömyyttä on kuitenkin
ilmoitettava käräjäoikeuden kansliaan seitsemän (7)
päivän kuluessa eli viimeistään perjantaina 4.9.2009.
Valituksen johdosta valittajan vastapuoli voi
tyytymättömyyttä ilmoittamatta valittaa osaltaan tästä
tuomiosta. Määräaika vastavalitusta varten on kaksi (2)
viikkoa valittajalle asetetun valitusajan päättymisestä.