Suomi |
VALTAKUNTA 2011Tervetuloa www.valtakunta.fi 2011 sivustolle.Aikaisempien vuosien sivut: 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004- 2003 2002 2001 2000 Maksuton e-mail ohjaus: etunimi.sukunimi@valtakunta.fi |
Finland |
| Ylläpitäjän "BLOGI". |
Laillisuusvalvonta uutisia
v.2010:
(toimeentulotukiasiat: http://www.toimeentulotuki.net) VAASAN HOVIOIKEUS TUOMIO Nro 1270 ............ Antamispäivä ...... Diaarinro ....................................................................................... 2.11.2010 ......... R 09/612 RATKAISU, JOSTA ON VALITETTU Porin käräjäoikeuden tuomio 24.3.2009 nro 536 (liitteenä) ASIA Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen ym, VALITTAJAT JA VASTAPUOLET Petri Nurminen Kihlakunnansyyttäjä Arto Mikkonen NURMISEN VASTAPUOLET Marko Sakari Peltonen Toni Ossian Rissanen OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA Pääkäsittely Hovioikeus on toimittanut asiassa pääkäsittelyn 1.9.2010 siitä erikseen laaditun pöytäkirjan osoittamalla tavalla. Nurmisen valitus Vaatimukset Nurminen on vaatinut, että syyte yksityiselämää . loukkaavasta tiedon levittämisestä hylätään ja hänet vapautetaan kaikesta korvausvelvollisuudesta asiassa. Nurminen on lisäksi vaatinut, että valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudesta 500 eurolla ja hovioikeudesta 250 eurolla sekä hänen matkakulunsa käräjäoikeudesta 18 eurolla ja hovioikeudesta 30 eurolla, kaikki määrät laillisine korkoineen. Perusteet Käräjäoikeuden tuomio perustuu virheelliseen laintulkintaan. Nurminen on julkaissut Kokemäen poliisiasemalla työssä olevien rikosylikonstaapeli Marko Sakari Peltosen ja vanhempi konstaapeli Toni Ossian Rissasen kuvat internetissä vain elävöittääkseen sivustoaan. Kuvien julkaiseminen sivustolla ei loukkaa Peltosen ja Rissasen yksityiselämää. Vaikka Nurminen sivustollaan arvostelee Kokemäen poliisin ja yleisemminkin poliisin toimintaa, arvostelua ei ole kohdistettu keneenkään yksittäiseen poliisimieheen. Arvostelua sisältävät artikkelit ovat lisäksi erillään Peltosen ja Rissasen kuvista. Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on rangaistava ainoastaan tahallisena tekona. Nurmisella ei ole ollut minkäänlaista loukkaamistarkoitusta kumpaakaan, Peltosta tai Rissasta, kohtaan. Virallisen syyttäjän vastaus Vaatimus perusteineen Syyttäjä on vaatinut, että Nurmisen valitus hylätään. Käräjäoikeuden tuomio on oikea. Peltosen vastaus Vaatimukset perusteineen Peltonen on vaatinut, että Nurmisen valitus hylätään, ja toistanut käräjäoikeudessa esittämänsä vahingonkorvausvaatimuksen kärsimyksestä. Käräjäoikeus on tulkinnut lakia oikein. Virkatehtävän hoitamisen ei voida katsoa olevan yksityiselämää, mutta henkilön kuva on yksityinen. Sen julkaisemisen tai julkaisematta jättämisen tulee olla henkilön itsensä päätettävissä. Peltonen on nimenomaisesti kieltänyt Nurmista julkaisemasta kuvaansa. Kuva on otettu poliisin virkahuoneessa, joka ei ole julkinen tila. Rissasen vastaus Vaatimukset perusteineen Rissanen on vaatinut, että Nurmisen valitus hylätään, ja toistanut käräjäoikeudessa esittämänsä vahingonkorvausvaatimuksen kärsimyksestä. Käräjäoikeus on tulkinnut lakia oikein. Virkatehtävän hoitamisen ei voida katsoa olevan yksityiselämää, mutta henkilön kuva on yksityinen. Sen julkaisemisen tai julkaisematta jättämisen tulee olla henkilön itsensä päätettävissä. Nurminen on ottanut kuvan Rissasesta tämän tietämättä. Kuva on otettu poliisin virkahuoneessa, joka ei ole julkinen tila. Syyttäjän vastavalitus Vaatimus perusteineen Syyttäjä on vaatinut, että Nurminen tuomitaan käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevän syytteen mukaisesti rangaistukseen myös kunnianloukkauksesta. Nurmisen teko täyttää samanaikaisesti molempien syytteessä mainittujen rikosten tunnusmerkistöt. Laissa ei ole tältä osin toissijaisuuslausekkeita, rikosten tunnusmerkistötekijät ovat erilaiset ja rangaistussäännösten suojeluobjektit ovat ainakin osaksi erilaiset. Nurmisen vastaus Vaatimus perusteineen Nurminen on vaatinut, että syyttäjän vastavalitus hylätään. Kunnianloukkaus edellyttää loukkaamistarkoitusta, jota Nurmisella ei ole ollut. Nurminen on julkaissut poliisimiesten kuvat sivustollaan vain elävöittääkseen sivustonsa ilmettä. Kuvat ovat olleet riittävän erillään muusta materiaalista. Jokaisen sivustolla kävijän on täytynyt ymmärtää, että artikkelit eivät ole liittyneet kuvien poliisimiehiin millään tavalla etenkään, kun kuviin on liitetty kuvatekstit. Todistelu Hovioikeudessa on esitetty sama todistelu kuin käräjäoikeudessa. HOVIOIKEUDEN RATKAISU Perustelut Nurmisen menettely Nurminen on Kokemäen poliisiasemalla valokuvannut rikosylikonstaapeli Peltosen ilman tämän lupaa ja vanhempi konstaapeli Rissasen tämän tietämättä. Nurminen on sittemmin esittänyt Peltosen ja Rissasen valokuvat ilman näiden suostumusta internetsivustonsa eri sivuilla. Nurminen on liittänyt kuviin kuvatekstit, joiden mukaan Peltonen ja Rissanen Kokemäen poliisista ovat olleet kirjaamassa rikosilmoituksia. Nurminen on sivustollaan Peltosen ja Rissasen kuvien yhteydessä selostanut muun muassa tuomioistuinten, syyttäjien ja lainvalvojan ratkaisuja sekä niihin liittyviä kysymyksiä ja esimerkiksi erään kansanedustajan eduskunnassa tekemiä kirjallisia kysymyksiä. Kirjoitukset ovat olleet sävyltään pääosin kriittisiä ja sisältäneet viranomaisten toiminnan arvostelua. Nurminen on eräällä sivulla Peltosen ja Rissasen kuvien yhteydessä julkaissut Valtakunnansyyttäjänvirastolle tekemänsä pyynnön esitutkinnan määräämiseksi rikosilmoituksen kirjaamatta jättämisen johdosta, päätöksen esitutkinnan toimittamatta jättämisestä mainitussa asiassa sekä mainitun kirjallisen rikosilmoituksen. Tuossa Kokemäen poliisiaseman poliisista tekemässään rikosilmoituksessa Nurminen on käyttänyt ilmaisuja "hutkija" ja "hutkinta". Toisella sivulla Nurminen on Peltosen ja Rissasen kuvien yhteydessä julkaissut erään kolmannen nimeltä mainitun poliisimiehen kirjelmän Nurmisesta. Kirjelmän jäljessä on ollut linkki "Pöljä Pöljempi poliisi?". Nurminen on edelleen eräällä sivulla esittänyt Peltosen ja Rissasen kuvien yhteydessä lehtileikkeen Satakunnan Kansa -sanomalehdessä olleesta uutisesta, jonka mukaan poliisi oli Turun alueella syyllistynyt virkasalaisuuden rikkomiseen. Kysymyksenasettelu Hovioikeudessa on kohdan 1 osalta kysymys siitä, ovatko Nurmisen esittämät Peltosen ja Rissasen valokuvat kuuluneet näiden rikoslain 24 luvun 8 §:ssä tarkoitettuun yksityiselämään. Kohdan 2 osalta kysymys on siitä, täyttääkö syytteessä kuvattu teko rikoslain 24 luvun 9 §:n kunnianloukkauksen tunnusmerkistön. Kohta 1 Sovellettava rangaistussäännös ja sen tulkinta Rikoslain 24 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä tuomitaan se, joka oikeudettomasti 1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai 2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa Lainkohdan 2 momentin mukaan yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi. Rikosoikeudessa noudatettava laillisuusperiaate edellyttää, että rikossäännöksen tunnusmerkistöä tulkitaan sen sanamuotoon perustuen ja että sitä ei tulkita laajentavasti syytetyn vahingoksi. Rikoslain 24 luvun 8 §:ssä tarkoitetulle yksityiselämän käsitteelle on siten annettava lainkohdan kielellistä ilmaisua vastaava sisältö. Lainkohdan esitöissä (HE 184/1999 vp s. 31) on todettu, että yksityiselämän käsitettä käytetään samassa merkityksessä kuin lainkohtaa edeltäneen rikoslain 27 luvun 3 a §:n (908/1974) säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen perusteluissa. Esitöiden mukaan yksityiselämän käsitteen ydin sisältää sen, että yksilöllä tulee olla tietty rauhoitettu ala, johon kuuluvat asiat hänellä on oikeus pitää omana tietonaan, jos hän haluaa. Yleisesti ottaen tietyn seikan tai toiminnan kuuluminen yksityiselämään riippuu toisaalta kysymyksessä olevan henkilön yhteiskunnallisesta asemasta, toisaalta seikan tai toiminnan laadusta. Yksityiselämän piirin ulkopuolelle jäävät vain sellaiset seikat, jotka liittyvät asianomaisen yhteiskunnalliseen vallankäyttöön. Yksityiselämää ovat sitä vastoin yleensä henkilön perhe-elämä, vapaa-ajan käyttö, terveys, ihmissuhteet, samoin kuin sellainen käyttäytyminen yhteiskunnallisesti merkittävässä tehtävässä, jolla ei ole merkitystä asianomaisen yhteiskunnallisen vallankäytön kannalta. Yksityiselämää voidaan loukata myös kuvan julkistamisella. (HE 84/1974 vp s. 3 - 4.) Hovioikeuden johtopäätös Nurmisen sivustolla esitetyt Peltosen ja Rissasen valokuvat ovat esittäneet heitä poliisiasemalla istumassa työpisteissään. Hovioikeus toteaa, että kuvat ovat esittäneet Peltosta ja Rissasta hoitamassa virkatehtäviään ja että kuvien aihepiiri on siten koskenut julkisen vallan käyttämistä. Edellä mainittu rikosoikeudellinen laillisuusperiaate huomioon ottaen hovioikeus katsoo, että Nurmisen esittämät kuvat eivät ole kuuluneet Peltosen ja Rissasen yksityiselämään. Tämän vuoksi syyte yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä on hylättävä. Kohta 2 Syytteestä Kunnianloukkausta koskevan syytteen mukaan Nurminen on esittänyt poliisin palveluksessa olevista Peltosesta ja Rissasesta valheellisen vihjauksen siten, että teko on ollut omiaan aiheuttamaan näille vahinkoa tai kärsimystä tai näihin kohdistuvaa halveksuntaa ja muuten halventaneet näitä julkaisemalla asianomistajien kuvat syytekohdassa 1 mainituilla www.valtakunta.info internetsivustojen alihakemistosivuilla, joilla sivustoilla on ollut asianomistajiin täysin liittymätöntä aineistoa ja joilla sivustoilla on käytetty muun muassa tutkinta ja tutkija -sanojen sijaan termejä "hutkiminen ja hutkija", mainittu eräällä sivustolla "pöljä, pölj empi, poliisi" ja joilla sivustoilla on muun muassa kerrottu poliisin syyllistymisestä virkasalaisuuden rikkomiseen ja arvosteltu sivustoilla viranomaistoimintaa. Hovioikeuden kehotuksesta syyttäjä on täsmentänyt syytettä ilmoittamalla sivuston sisältävän valheellisia vihj auksia siltä osin kuin sivustolla oli mainittu sanat "hutkiminen" ja "hutkija" sekä "pöljä pöljempi poliisi". Vihjaukset ovat syyttäjän mukaan valheellisia, koska ne eivät pidä paikkaansa Peltosen ja Rissasen osalta. Hovioikeus toteaa, että syytteessä ei ole vaadittu Nurmiselle rangaistusta siitä, että tämä olisi väittänyt tai vihjannut Peltosen ja Rissasen laiminlyöneen rikosilmoituksen kirjaamisen tai syyllistyneen virkarikokseen. Sovellettava rangaistussäännös ja sen tulkinta Rikoslain 24 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan kunnianloukkaukseen syyllistyy se, joka 1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihj auksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka 2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista. Lainkohdan 2 momentin mukaan 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Niin kuin rikoslain 24 luvun 9 §:n esitöissä on todettu, lainkohdan 1 momentin 1 kohdan mukaiselle rikokselle on ominaista, että kysymys on tiedosta tai tietoa lähellä olevasta vihjauksesta, joka on perätön. Väitteen totuudellisuus on siis periaatteessa jälkikäteen tarkistettavissa (HE 184/1999 vp s. 33). Korkein oikeus on ennakkoratkaisussaan 2007:70 todennut, ettei ilmauksissa "B:n toiminta oli silkkaa tappamista ei eläimistä välittämistä" ja "B on raaka ja rahanahne ihminen" ollut kysymys rikoslain 24 luvun 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta valheellisesta tiedosta tai vihjauksesta. Kysymys oli sen sijaan siitä, olivatko nämä A:n mielipiteen ilmaisut sanotun 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuin tavoin halventaneet B:tä ja olivatko ilmaisut, jos niiden voitiin katsoa olevan saman pykälän 2 momentissa tarkoitettua B:n toiminnan arvostelua, kuitenkin selvästi ylittäneet sen, mitä voitiin pitää hyväksyttävänä. Korkein oikeus on edellä mainitussa ennakkoratkaisussaan lisäksi todennut, että rikoslain 24 luvun 9 §:n 2 momentissa tarkoitettu arvostelu voi olla sinänsä halventavaakin. 011akseen sallittua arvostelun on kuitenkin kohdistuttava lainkohdassa mainitunlaiseen menettelyyn tai toimintaan taikka työhön. Lainkohdan esitöissä on todettu, että kuta selvemmin arvostelu irtaantuu arvostelun kohteena olevasta toiminnasta tai työstä ja kohdistuu tekijän henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, sitä todennäköisemmin on kysymys rangaistavasta kunnian loukkaamisesta (HE 184/1999 vp s. 35). Onko Nurminen esittänyt Peltosesta ja Rissasesta rikoslain 24 luvun 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun vihjauksen Hovioikeus katsoo, että syytteessä tarkoitetut ilmaisut "hutkiminen" ja "hutkija" sekä "pöljä" ja "pöljempi" ovat varsin tyypillisiä mielipiteen ilmaisuja, joilla toista henkilöä voidaan pyrkiä halventamaan. Sen sij aan ne eivät ainakaan lähtökohtaisesti ole tosiasiaväitteitä, joiden totuudellisuudesta voitaisiin jälkikäteen esittää näyttöä. Asiassa ei ole ilmennyt perusteita tulkita tässäkään tapauksessa mainittuja ilmaisuja toisin. Kysymys ei siten ole ollut rikoslain 24 luvun 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista valheellisista vihjauksista. Onko Nurminen muuten halventanut Peltosta ja Rissasta heidän kunniaansa loukkaavalla tavalla Niin kuin edeltä Nurmisen menettelyä koskevasta perustelujen kohdasta ilmenee, Nurminen ei ole kohdistanut arvosteluaan suoraan Peltoseen ja Rissaseen. Hänen esittämänsä arvostelu ei ole myöskään ollut luonteeltaan erityisen vahvaa, vaikkakin se on ollut kärj ekästä. Nurmisen käyttämät ilmaisut "hutkija" ja "hutkinta" sekä "Pöljä Pöljempi poliisi?" ovat sinänsä olleet poliiseja halventavia. Hovioikeus katsoo kuitenkin, että poliisin virassa toimiminen edellyttää poliisimiehen sietävän rikoslain 24 luvun 9 §:n 2 momentin tarkoittamissa rajoissa myös suoraan hänen menettelyynsä kohdistuvaa arvostelua. Hovioikeus katsoo, että Nurmisen mielipiteidensä ilmaisemisen tapa ei ole käsillä olevissa olosuhteissa ollut suhteetonta ja että hänen esittämänsä arvostelu ei ole ylittänyt sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Syyte kunnianloukkauksesta on siten tältäkin osin hylättävä. Korvausvelvollisuus Peltonen ja Rissanen ovat käräjäoikeudessa esittäneet Nurmisen menettelyn johdosta rikosperusteisen vahingonkorvausvaatimuksen kumpaakin syytekohtaa koskien. Hovioikeudessa on kysymys myös siitä, täyttääkö Nurmisen menettely kunnianloukkauksen tunnusmerkistön. Peltonen ja Rissanen ovat hovioikeudessa toistaneet käräjäoikeudessa esittämänsä vahingonkorvausvaatimukset. Estettä mainittujen vaatimusten tutkimiselle ei ole. Koska Nurmista vastaan ajetut syytteet on kokonaisuudessaan hylätty, myös Peltosen ja Rissasen vahingonkorvausvaatimukset on hylättävä. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 a §:n mukainen korvaus Koska syytteet hylätään, valtio on sanotun lainkohdan noj alla velvollinen korvaamaan Nurmiselle hänen vaatimansa, määrältään kohtuulliset oikeudenkäynti- ja matkakulut. |