Tasa-arvovaltuutettu
Lausunto 22.1.2010 Dnro
TAS/79/2009, 100/2009
<>KIINTIÖSÄÄNNÖKSEN
SOVELTAMINEN SEINÄJOEN
KAUPUNGIN TOIMIELIMIIN
Petri
Nurminen on pyytänyt tasa-arvovaltuutetun kannanottoa siitä,
onko
Seinäjoen kunnanhallitus toiminut tasa-arvolain
kiintiösäännöksen mukaisesti
valitessaan jäsenet seuraaviin toimielimiin;
1) Alfred Kordelinin säätiön
perustama jaosto,
2) asuntopoliittinen toimikunta,
3) esteetön rakentaminen
toimikunta
4) Etelä-Pohjanmaan ajoharjoitteluratasäätiö,
5) paikallis- ja
palveluliikenteen neuvottelukunta,
6) Pohjanmaan maakuntien neuvottelukunta,
7)
teknologiakeskus Framin kehittäminen– toimikunta,
8) työllisyyden
edistämistoimikunta,
9) vammaisneuvosto,
10) yhdistysten toiminta-avustuksia
käsittelevä toimikunta,
11) Sofy- toimikunta,
12) kaupunkikeskustan kehittämistoimikunta.
Asiassa
hankittu selvitys
Tasa-arvovaltuutettu
on asian johdosta pyytänyt selvitystä Seinäjoen
kaupungilta.
Tasa-arvovaltuutetun
kannanotto
Tasa-arvolain säännökset ja niiden
soveltaminen
Naisten
ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) eli
tasa-arvolain kiintiösäännöksen yhtenä
perustavoitteena on, että naisten ja
miesten on tasaveroisesti voitava osallistua yhteiskunnalliseen
suunnitteluun
ja päätöksentekoon.
Kiintiösäännöksen tavoitteena on myös taata
mahdollisimman
hyvä ja tasapuolinen asiantuntemus.
Tasa-arvolain
4 §:n 1 momentin mukaan viranomaisten tulee kaikessa
toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä
tasa-arvoa tavoitteellisesti
ja suunnitelmallisesti sekä luoda ja vakiinnuttaa sellaiset
hallinto- ja
toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon
edistäminen
asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.
Säännös velvoittaa kaikkia
viranomaisia, myös kuntia niiden kaikessa toiminnassa.
Tasa-arvolain
4 a §:n 1 momentin sisältämän
kiintiösäännöksen mukaan
sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan
toimielimissä lukuun
ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että
miehiä kumpiakin
vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä
syistä muuta johdu.
Kuntalain
17 §:n mukaan kunnallisia toimielimiä ovat valtuusto,
kunnanhallitus
ja sen jaostot, lautakunnat ja niiden jaostot, johtokunnat ja niiden
jaostot
sekä toimikunnat. Tasa-arvolain
kiintiösäännöksessä ei ole tarkemmin
määritelty
kunnallista toimielintä lukuun ottamatta sitä, että
kunnanvaltuusto on jätetty
kiintiösäännöksen ulkopuolelle. Korkein
hallinto-oikeus on todennut, että
kiintiösäännöksen tarkoittamia toimielimiä
voivat joissakin tapauksissa olla
muutkin kuin kuntalain 17 §:ssä mainitut elimet, esimerkiksi
työryhmät.
Tulkintaan vaikuttavat kyseisen toimielimen asema ja tehtävät
kunnallisessa päätöksenteossa.
Arvioimisessa voidaan kiinnittää huomiota myös
toimielimen kokoonpanoon ja
siihen, miten pitkäksi ajaksi tai säännöllisesti se
on asetettu.
Tasa-arvolain
4 a §:n 3 momentin mukaan viranomaisten ja kaikkien
niiden tahojen, joita pyydetään nimeämään
ehdokkaita tässä pykälässä
tarkoitettuihin toimielimiin, tulee mahdollisuuksien mukaan ehdottaa
sekä naista
että miestä jokaista jäsenpaikkaa kohden.
Kiintiösäännös
koskee erikseen sekä varsinaisia jäseniä että
varajäseniä.
Kiintiövaatimuksesta voidaan poiketa erityisestä syystä,
esimerkiksi silloin,
kun jollakin erityisalalla ei ole asiantuntijoita kuin toisen
sukupuolen
edustajissa. Tasa-arvovaltuutetun käsityksen mukaan erityisen syyn
käsitettä on
tulkittava suppeasti ja erityiseen syyhyn vetoavan on perusteltava
päätöksensä.
Toimielinten asettamista valmistelevan viranomaisen
tehtävänä on huolehtia
siitä, että kiintiösäännöstä
noudatetaan. Oikeuskäytännössä kunnalla on ollut
oikeus poiketa tasa-arvolain sukupuolikiintiöstä
lähinnä silloin kun
toimielimiin valitaan jäseniä virka- tai
luottamushenkilöaseman perusteella.
Tällöin on kyse useimmiten toimikunnista, joihin voidaan
valita myös viranhaltijoita
virka-aseman perusteella.
Virka-
tai luottamushenkilöiden asemaa ei voida automaattisesti
pitää
tasa-arvolain tarkoittamana erityisenä syynä.
Käytännössä voi kuitenkin olla
tilanteita, joissa toimielimen tehtävä huomioon ottaen on
objektiivisesti
katsoen perusteltua muodostaa kunnallisen toimielimen kokoonpano
määrätyn tason
luottamus- ja virkamiehistä. Tämä tulisi kuitenkin aina
tapauskohtaisesti
tarkoin harkita ja perustella. Erityisiin syihin ei tulisi voida
ainakaan
vedota jälkikäteen, jos niihin ei ole kiinnitetty huomiota jo
toimielintä
kokoonpantaessa.
Seuraavassa
käydään läpi ne toimielimet, joiden osalta Petri
Nurminen
on kysynyt kiintiösäännön soveltamisesta.
Asuntopoliittinen
toimikunta, esteetön rakentaminen toimikunta, teknologiakeskus
Framin kehittäminen-toimikunta, työllisyyden
edistämistoimikunta, yhdistysten
toiminta-avustuksia käsittelevä toimikunta, Sofy -
toimikunta,
kaupunkikeskustan kehittämistoimikunta. Toimikunnat
ovat kuntalain 17 §:n mukaan kunnallisia toimielimiä ja
niiden kokoonpanoon
sovelletaan tasa-arvolain kiintiösäännöstä.
Toimikunnan jäsenten
vaalikelpoisuusrajoitukset ovat huomattavasti suppeammat kuin
kunnanhallituksen
ja lautakuntien. Tällä on pyritty turvaamaan
riittävä asiantuntemus toimikunnan
työssä. Oikeuskäytännössä, kun kysymys on
pääasiassa luottamushenkilöistä
koostuvasta toimikunnasta, erityiseksi syyksi kiintiöstä
poikkeamiseen ei ole
hyväksytty poliittisten ryhmien edustavuutta, henkilöiden
aikaisempaa kokemusta
tai toimielimen arvovaltaa. Asuntopoliittisessa toimikunnassa on
jäseninä
pelkästään miehiä, eikä se näin ollen ole
kiintiösäännön mukainen.
Kaupunginhallitus ei myöskään ole esittänyt
yksilöityjä erityisiä syitä
kiintiösäännöksestä poikkeamiseen.
Esteetön rakentaminen toimikunnassa on
viranhaltijajäseninä kaksi naista ja kaksi miestä
sekä luottamusjäseninä kolme
miestä. Toimikunta ei täytä
kiintiösääntöä, eikä poikkeamiselle ole
esitetty
yksilöityjä erityisiä syitä. Teknologiakeskus
Framin kehittäminen –toimikunnassa
on 13 jäsenestä kolme naista eikä se täytä
kiintiösäännön vaatimuksia.
Poikkeamiselle ei myöskään ole esitetty
yksilöityjä erityisiä syitä.
Työllisyyden edistämistoimikunnassa on 10:stä
jäsenestä kolme naista, eikä
tälle ole esitetty yksilöityjä erityisiä
syitä. Yhdistysten toiminta-avustuksia
käsittelevässä toimikunnassa on 10:stä
jäsenestä kolme naista, eikä
kiintiösäännöksestä
poikkeamiselle ole esitetty erityisiä syitä. Sofy
-toimikunnassa on
varsinaisissa jäsenissä neljä miestä ja kaksi
naista sekä varajäsenissä neljä
naista ja kaksi miestä. Kiintiösäännöksen
poikkeamiselle ei ole esitetty
yksilöityjä erityisiä syitä. Kaupunkikeskus
kehittämistoimikunnassa on 12
jäsentä, joista kolme on naista.
Kiintiösäännöksestä poikkeamiselle ei ole
esitetty erityisiä syitä.
Alfred
Kordelinin säätiön perustama jaosto, Pohjanmaan
ajoharjoitteluratasäätiö. Alfred
Kordelinin
säätiön Seinäjoen rahaston hoitokunta tukee
Seinäjoella toteutettavaa esittävää
ja luovaa taidetta, sanomalehtityötä,
kotiseututyötä sekä teknologisia innovaatioita.
Hoitokunnassa on kaksi naista
ja kaksi miestä. Säätiön perustamassa jaostossa on
kaikki jäsenet miehiä.
Etelä-Pohjanmaan ajoharjoitteluratasäätiön
tarkoituksena on edistää liikenneturvallisuutta
ylläpitämällä liikennekoulutuskeskusta, joka
käsittää mm. ympärivuotisen
liukkaan kelin ajoharjoitteluradan. Säätiössä on
kaikki jäsenet miehiä. Säätiöiden
osalta tasa-arvovaltuutettu toteaa, että
kiintiösäännöstä ei sovelleta
pääsääntöisesti säätiöihin. Tasa-arvolain 4 §:n 1 momentti velvoittaa
kuitenkin
kuntaa myös säätiöiden
osalta ottamaan huomioon tasa-arvon edistämisen silloin kun
jäsenpaikkoja
täytetään.
Paikallis-
ja palveluliikenteen neuvottelukunta, Pohjanmaan maakuntien
neuvottelukunta. Paikallis- ja
palveluliikenteen neuvottelukuntaan
sovelletaan kiintiösääntöä. Siinä on 11
jäsenestä kolme naista. Viisi jäsenistä
on nimetty virkansa perusteella. Kaupungin antamasta selvityksestä
ei ilmene
yksilöityjä syitä
kiintiösäännöksestä poikkeamiselle. Pohjanmaan
maakuntien neuvottelukunta on Etelä-Pohjanmaan liiton,
Keski-Pohjanmaan liiton
ja Pohjanmaan liiton sekä Kokkolan, Pietarsaaren, Seinäjoen
ja Vaasan
kaupunkien yhteistyöelin. Se ei ole tasa-arvolain
kiintiösäännön tarkoittama
kuntien välinen yhteistyöelin, eikä siihen näin
ollen sovelleta kiintiösääntöä.
Tasa-arvolain 4 §:n 1 momentti velvoittaa kuntaa kuitenkin
ottamaan huomioon
tasa-arvon valitessaan jäseniä neuvottelukuntaan.
Seinäjoen kaupungin edustajiksi
on varsinaisiksi jäseniksi valittu neljä miestä ja
varajäseniksi kolme naista
ja yksi mies.
Vammaisneuvosto.
Tasa-arvovaltuutetulla ei ole
tiedossa oikeuskäytäntöä, jossa olisi otettu kantaa
kiintiösäännön
soveltumisesta vammaisneuvostoihin Kunnat
ovat perustaneet näitä
yhteistyöelimiä, jollainen on myös esim.
vanhusneuvosto, jotta tietyt asiakasryhmät saisivat
äänensä paremmin kuuluviin
kunnallisessa päätöksenteossa. (Laki vammaisuuden
perusteella järjestettävistä
palveluista (380/1987) 12 § ). Vaikka vammaisneuvostoa ei
katsottaisikaan
tasa-arvolain tarkoittamaksi kunnalliseksi suunnittelu ja
päätöksentekoelimeksi,
on tasa-arvovaltuutetun käsityksen mukaan olennaisen
tärkeää, että sekä naiset
että miehet ovat edustettuina neuvostossa. YK:ssa on joulukuussa
2006
hyväksytty vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus.
Tämä yleissopimus tulee
kansallisesti voimaan, kun Suomi ratifioi sopimuksen. Myös
vammaissopimuksessa
on otettu sukupuolinäkökulma huomioon tunnustamalla,
että varsinkin vammaisiin
naisiin ja tyttöihin kohdistuu moninkertaista syrjintää.
Erityisen tärkeää on muistuttaa
järjestöjä sukupuolten tasa-arvosta heidän
nimetessään omat edustajansa
neuvostoon.
Yhteenvetona
tasa-arvovaltuutettu toteaa, että kaupunginhallituksen
pöytäkirjanotteista ilmenee, että tasa-arvolain
kiintiösäännöstä ei ole
huomioitu päätettäessä nyt kyseessä olevien
toimielinten kokoonpanoista.
Tasa-arvolain 4 §, joka koskee viranomaisen yleistä
velvollisuutta edistää
tasa-arvoa sekä tasa-arvolain 4 a §:n
kiintiösäännös ovat kuitenkin kuntaa
sitovaa lainsäädäntöä, joka tulee ottaa
huomioon jokaisen toimielimen
kokoonpanosta päätettäessä.
Tasa-arvovaltuutettu
Pirkko
Mäkinen
Ylitarkastaja
Anne
Paasikoski
|