VALTAKUNTA 2011

Petri Nurminen on pyytänyt tasa-arvovaltuutetun kannanottoa siitä, onko Seinäjoen kunnanhallitus toiminut tasa-arvolain kiintiösäännöksen mukaisesti valitessaan jäsenet seuraaviin toimielimiin;
1) Alfred Kordelinin säätiön perustama jaosto,
2) asuntopoliittinen toimikunta,
3) esteetön rakentaminen toimikunta
4) Etelä-Pohjanmaan ajoharjoitteluratasäätiö,
5) paikallis- ja palveluliikenteen neuvottelukunta,
6) Pohjanmaan maakuntien neuvottelukunta,
7) teknologiakeskus Framin kehittäminen– toimikunta,
8) työllisyyden edistämistoimikunta,
9) vammaisneuvosto,
10) yhdistysten toiminta-avustuksia käsittelevä toimikunta,
11) Sofy- toimikunta,
12) kaupunkikeskustan kehittämistoimikunta.

Asiassa hankittu selvitys

Tasa-arvovaltuutettu on asian johdosta pyytänyt selvitystä Seinäjoen kaupungilta.

Tasa-arvovaltuutetun kannanotto

Tasa-arvolain säännökset ja niiden soveltaminen

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) eli tasa-arvolain kiintiösäännöksen yhtenä perustavoitteena on, että naisten ja miesten on tasaveroisesti voitava osallistua yhteiskunnalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Kiintiösäännöksen tavoitteena on myös taata mahdollisimman hyvä ja tasapuolinen asiantuntemus.

Tasa-arvolain 4 §:n 1 momentin mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Säännös velvoittaa kaikkia viranomaisia, myös kuntia niiden kaikessa toiminnassa.

Tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentin sisältämän kiintiösäännöksen mukaan sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Kuntalain 17 §:n mukaan kunnallisia toimielimiä ovat valtuusto, kunnanhallitus ja sen jaostot, lautakunnat ja niiden jaostot, johtokunnat ja niiden jaostot sekä toimikunnat. Tasa-arvolain kiintiösäännöksessä ei ole tarkemmin määritelty kunnallista toimielintä lukuun ottamatta sitä, että kunnanvaltuusto on jätetty kiintiösäännöksen ulkopuolelle. Korkein hallinto-oikeus on todennut, että kiintiösäännöksen tarkoittamia toimielimiä voivat joissakin tapauksissa olla muutkin kuin kuntalain 17 §:ssä mainitut elimet, esimerkiksi työryhmät. Tulkintaan vaikuttavat kyseisen toimielimen asema ja tehtävät kunnallisessa päätöksenteossa. Arvioimisessa voidaan kiinnittää huomiota myös toimielimen kokoonpanoon ja siihen, miten pitkäksi ajaksi tai säännöllisesti se on asetettu.

Tasa-arvolain 4 a §:n 3 momentin mukaan viranomaisten ja kaikkien niiden tahojen, joita pyydetään nimeämään ehdokkaita tässä pykälässä tarkoitettuihin toimielimiin, tulee mahdollisuuksien mukaan ehdottaa sekä naista että miestä jokaista jäsenpaikkaa kohden.

Kiintiösäännös koskee erikseen sekä varsinaisia jäseniä että varajäseniä. Kiintiövaatimuksesta voidaan poiketa erityisestä syystä, esimerkiksi silloin, kun jollakin erityisalalla ei ole asiantuntijoita kuin toisen sukupuolen edustajissa. Tasa-arvovaltuutetun käsityksen mukaan erityisen syyn käsitettä on tulkittava suppeasti ja erityiseen syyhyn vetoavan on perusteltava päätöksensä. Toimielinten asettamista valmistelevan viranomaisen tehtävänä on huolehtia siitä, että kiintiösäännöstä noudatetaan. Oikeuskäytännössä kunnalla on ollut oikeus poiketa tasa-arvolain sukupuolikiintiöstä lähinnä silloin kun toimielimiin valitaan jäseniä virka- tai luottamushenkilöaseman perusteella. Tällöin on kyse useimmiten toimikunnista, joihin voidaan valita myös viranhaltijoita virka-aseman perusteella.

Virka- tai luottamushenkilöiden asemaa ei voida automaattisesti pitää tasa-arvolain tarkoittamana erityisenä syynä. Käytännössä voi kuitenkin olla tilanteita, joissa toimielimen tehtävä huomioon ottaen on objektiivisesti katsoen perusteltua muodostaa kunnallisen toimielimen kokoonpano määrätyn tason luottamus- ja virkamiehistä. Tämä tulisi kuitenkin aina tapauskohtaisesti tarkoin harkita ja perustella. Erityisiin syihin ei tulisi voida ainakaan vedota jälkikäteen, jos niihin ei ole kiinnitetty huomiota jo toimielintä kokoonpantaessa.

Seuraavassa käydään läpi ne toimielimet, joiden osalta Petri Nurminen on kysynyt kiintiösäännön soveltamisesta.

Asuntopoliittinen toimikunta, esteetön rakentaminen toimikunta, teknologiakeskus Framin kehittäminen-toimikunta, työllisyyden edistämistoimikunta, yhdistysten toiminta-avustuksia käsittelevä toimikunta, Sofy - toimikunta, kaupunkikeskustan kehittämistoimikunta. Toimikunnat ovat kuntalain 17 §:n mukaan kunnallisia toimielimiä ja niiden kokoonpanoon sovelletaan tasa-arvolain kiintiösäännöstä. Toimikunnan jäsenten vaalikelpoisuusrajoitukset ovat huomattavasti suppeammat kuin kunnanhallituksen ja lautakuntien. Tällä on pyritty turvaamaan riittävä asiantuntemus toimikunnan työssä. Oikeuskäytännössä, kun kysymys on pääasiassa luottamushenkilöistä koostuvasta toimikunnasta, erityiseksi syyksi kiintiöstä poikkeamiseen ei ole hyväksytty poliittisten ryhmien edustavuutta, henkilöiden aikaisempaa kokemusta tai toimielimen arvovaltaa. Asuntopoliittisessa toimikunnassa on jäseninä pelkästään miehiä, eikä se näin ollen ole kiintiösäännön mukainen. Kaupunginhallitus ei myöskään ole esittänyt yksilöityjä erityisiä syitä kiintiösäännöksestä poikkeamiseen. Esteetön rakentaminen toimikunnassa on viranhaltijajäseninä kaksi naista ja kaksi miestä sekä luottamusjäseninä kolme miestä. Toimikunta ei täytä kiintiösääntöä, eikä poikkeamiselle ole esitetty yksilöityjä erityisiä syitä. Teknologiakeskus Framin kehittäminen –toimikunnassa on 13 jäsenestä kolme naista eikä se täytä kiintiösäännön vaatimuksia. Poikkeamiselle ei myöskään ole esitetty yksilöityjä erityisiä syitä. Työllisyyden edistämistoimikunnassa on 10:stä jäsenestä kolme naista, eikä tälle ole esitetty yksilöityjä erityisiä syitä. Yhdistysten toiminta-avustuksia käsittelevässä toimikunnassa on 10:stä jäsenestä kolme naista, eikä kiintiösäännöksestä poikkeamiselle ole esitetty erityisiä syitä. Sofy -toimikunnassa on varsinaisissa jäsenissä neljä miestä ja kaksi naista sekä varajäsenissä neljä naista ja kaksi miestä. Kiintiösäännöksen poikkeamiselle ei ole esitetty yksilöityjä erityisiä syitä. Kaupunkikeskus kehittämistoimikunnassa on 12 jäsentä, joista kolme on naista. Kiintiösäännöksestä poikkeamiselle ei ole esitetty erityisiä syitä.

Alfred Kordelinin säätiön perustama jaosto, Pohjanmaan ajoharjoitteluratasäätiö. Alfred Kordelinin säätiön Seinäjoen rahaston hoitokunta tukee Seinäjoella toteutettavaa esittävää ja luovaa taidetta, sanomalehtityötä, kotiseututyötä sekä teknologisia innovaatioita. Hoitokunnassa on kaksi naista ja kaksi miestä. Säätiön perustamassa jaostossa on kaikki jäsenet miehiä. Etelä-Pohjanmaan ajoharjoitteluratasäätiön tarkoituksena on edistää liikenneturvallisuutta ylläpitämällä liikennekoulutuskeskusta, joka käsittää mm. ympärivuotisen liukkaan kelin ajoharjoitteluradan. Säätiössä on kaikki jäsenet miehiä. Säätiöiden osalta tasa-arvovaltuutettu toteaa, että kiintiösäännöstä ei sovelleta pääsääntöisesti säätiöihin.  Tasa-arvolain 4 §:n 1 momentti velvoittaa kuitenkin kuntaa myös säätiöiden osalta ottamaan huomioon tasa-arvon edistämisen silloin kun jäsenpaikkoja täytetään.

Paikallis- ja palveluliikenteen neuvottelukunta, Pohjanmaan maakuntien neuvottelukunta. Paikallis- ja palveluliikenteen neuvottelukuntaan sovelletaan kiintiösääntöä. Siinä on 11 jäsenestä kolme naista. Viisi jäsenistä on nimetty virkansa perusteella. Kaupungin antamasta selvityksestä ei ilmene yksilöityjä syitä kiintiösäännöksestä poikkeamiselle. Pohjanmaan maakuntien neuvottelukunta on Etelä-Pohjanmaan liiton, Keski-Pohjanmaan liiton ja Pohjanmaan liiton sekä Kokkolan, Pietarsaaren, Seinäjoen ja Vaasan kaupunkien yhteistyöelin. Se ei ole tasa-arvolain kiintiösäännön tarkoittama kuntien välinen yhteistyöelin, eikä siihen näin ollen sovelleta kiintiösääntöä. Tasa-arvolain 4 §:n 1 momentti velvoittaa kuntaa kuitenkin ottamaan huomioon tasa-arvon valitessaan jäseniä neuvottelukuntaan. Seinäjoen kaupungin edustajiksi on varsinaisiksi jäseniksi valittu neljä miestä ja varajäseniksi kolme naista ja yksi mies.

Vammaisneuvosto. Tasa-arvovaltuutetulla ei ole tiedossa oikeuskäytäntöä, jossa olisi otettu kantaa kiintiösäännön soveltumisesta vammaisneuvostoihin  Kunnat ovat perustaneet näitä yhteistyöelimiä, jollainen on myös esim. vanhusneuvosto, jotta tietyt asiakasryhmät saisivat äänensä paremmin kuuluviin kunnallisessa päätöksenteossa. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista (380/1987) 12 § ). Vaikka vammaisneuvostoa ei katsottaisikaan tasa-arvolain tarkoittamaksi kunnalliseksi suunnittelu ja päätöksentekoelimeksi, on tasa-arvovaltuutetun käsityksen mukaan olennaisen tärkeää, että sekä naiset että miehet ovat edustettuina neuvostossa. YK:ssa on joulukuussa 2006 hyväksytty vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus. Tämä yleissopimus tulee kansallisesti voimaan, kun Suomi ratifioi sopimuksen. Myös vammaissopimuksessa on otettu sukupuolinäkökulma huomioon tunnustamalla, että varsinkin vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistuu moninkertaista syrjintää. Erityisen tärkeää on muistuttaa järjestöjä sukupuolten tasa-arvosta heidän nimetessään omat edustajansa neuvostoon.

Yhteenvetona tasa-arvovaltuutettu toteaa, että kaupunginhallituksen pöytäkirjanotteista ilmenee, että tasa-arvolain kiintiösäännöstä ei ole huomioitu päätettäessä nyt kyseessä olevien toimielinten kokoonpanoista. Tasa-arvolain 4 §, joka koskee viranomaisen yleistä velvollisuutta edistää tasa-arvoa sekä tasa-arvolain 4 a §:n kiintiösäännös ovat kuitenkin kuntaa sitovaa lainsäädäntöä, joka tulee ottaa huomioon jokaisen toimielimen kokoonpanosta päätettäessä.

Tasa-arvovaltuutettu                      Pirkko Mäkinen

Ylitarkastaja                                  Anne Paasikoski